Eräs ystäväiseni tartutti aplikointi-innostuksellaan minutkin. Tovi on tätä jo pitänyt kokeilla. Nyt tein Pietarille mummun vanhan paidan hihoista tällaiset kotikalsarit. Sivusaumat ja lahkeensuut olivat siis valmiina, ompelin vain haarasaumat muotoon ja kuminauhakujan vyötärölle. Aplikoinnista sen verran, että totta vieköön kaksipuoleinen liimakangas on superkätevää! Mutta: ei koskaan edestakaisompeleita siksakkiin. Tulee ihan sotkua. Ja lanka kannattaa olla aplikaation väristä, tiukemmista käännöskohdista on muutenkin aika hankalaa saada siistejä. Ja kuvio kannattaa piirtää suoraan tukikankaalle, välttyy kahdelta piirustusvaiheelta. Että aina oppii. Fleece oli kyllä ihan hyvä materiaalivalinta aplikointiin. Kuva meni kylläkin väärinpäin.. Ja sammakolta jää nyt puuttumaan hienot kulmat ja silmät. Ei tainnu tulla ihan pyhähousut näistä nimittäin..
Simpukka-amppeli
Uusi elämä, uusi koti, uusi blogi!
perjantai, 20. huhtikuuta 2012
torstai, 12. huhtikuuta 2012
Perinteitä
Pitääpä laittaa vielä yksi kuva pääsiäisperinteistä Etelä-Pohjanmaalla. Siellä me käydään aina pääsiäiskokolla. Nuorisoseurantalon kokko onkin komia, mutta varsinaisesti seurueemme vetää paikalle maankuulut vohvelit. Voholut vai miten ne sanoo. Hauska perinne, ollaan me vissiin kolmena vuotena siellä jo käytykin. Tällä kertaa onnistuttiin välttämään ähky.
maanantai, 9. huhtikuuta 2012
Pääsiäiskakku
Olipas rento ja kiva pääsiäinen. Pieni loma parissa mummolassa. Kummassakin hervottomasti herkkuja ja rehellistä lököttelyä, en pana pahakseni välillä sellaistakin. Tässä Pietari The Master Sokerileipuri koristelee mummin pääsiäiskakkua. Tuli aika näyttävä, eikö? Äitini edustaa sitä huushollerskatyyppiä, jonka pääsiäissalaatissa tomaatitkin on keltaisia. Ja pääsiäispannarin kanssa on keltaista hilloa. Tuli vaan mieleeni noista koristeista. Niin sympaattista!
torstai, 5. huhtikuuta 2012
Potkimaan!
Juhuu! Tilasin vissiin toissailtana Pietarille oman fillarin. Nyt se on jo noudettavissa postista. Supernopeaa, hyvä pikkusiili.fi! Kunpa Kaarlollakin olisi ollut tällainen viime kesänä.. Oma pyörä oli melkein kolmevuotiaalle liian iso, eikä oikein yltänyt polkemaan, eli nyt opetellaan sitten alusta uudestaan. Saas nähdä, tuleeko tästä potkupyörästä riitaa.. Pietari viihtyi hyvin Kaarlon pyörän päällä tässä taannoin, kun ekaa kertaa kokeiltiin, mutta polkemaan ei tietenkään ylettynyt. Tällä ylettyy! (Käytin nimittäin erittäin paljon aikaa ja vaivaa, että sain mitattua Pietarin jalan sisäpituuden, kyllä pitäis riittää!) Jes. Pakko kai tämä on heti hakea ja ottaa pääsiäisreissuun mukaan.. Kyytini pitäis olla täällä n y t NYT! Moi!
keskiviikko, 4. huhtikuuta 2012
Hyvää pääsiäistä!
Tie lasten sydämeen käy ällötyskaakaopalleroiden kautta. Rairuohokin ehti kasvaa komeasti. Täytynee lisätä tiput tiluksilleen. Huomenna suuntaamme pääsiäisen viettoon Pohjanmaalle. Matkalla pyörähdys myös oman äidin lihapadoilla, samalla nähdään serkut. Maalais-sellaiset. Mukavaa minilomaa itse kullekin!
tiistai, 3. huhtikuuta 2012
Puikotellen pitkästä aikaa
Ompeluhyrähdystä edelsi maaninen neulomistarve, joka ei päätynyt mihinkään: pyörittelin lankavarastoa odotellen inspiraatiota, jota ei tullut. Tai no, tuli yksi kauluri, hyvä kokeilu (hiukan metsäänmennyt yritelmä pienentää loistavaa aikuisten kaulurimallia), mutta niin kutittavaa lankaa, ettei päädy kenenkään kaulalle. Päätyy siis purkuun. Ja vähän innostuin jotain jämälankaprojektia pykäänmään, muttei sekään päässyt alkua pidemmälle.
Eilen oli kevään ensimmäinen kässäkerho. Ihanat naiset koolla taasen, luovan joulu-/töihinpaluutauon jälkeen. Pakotin puikoille harmaata Tindeä ja aloitin Kaarlolle villatakin. Seems good so far.
Eilen oli kevään ensimmäinen kässäkerho. Ihanat naiset koolla taasen, luovan joulu-/töihinpaluutauon jälkeen. Pakotin puikoille harmaata Tindeä ja aloitin Kaarlolle villatakin. Seems good so far.
Ihana kangas!
Erään marimekkodiggarin blogista ajauduin pitkästä aikaa marimekon sivuille ja löysin tämän ihanuuden. Kankaassa on juuri oikeita sävyjä, jotka niin sopisivat meidän lastenhuoneen tapettiin.. Mutta mihin minä siellä enää mahdutan lisää yhtään mitään.. Verhoihin..? Olen jo niin sopeutunut asumaan ilman verhoja, etten oikein osaisi.. Seinätaulu sängynpäälle..? Juuri kehystin siihen eläinten maailmankartan eli ei.. Tyynyjä..? Miten sinne pehmoleluvuoreen voisi enää mahduttaa koristetyynyjä..? Voi voi.. No, haaveilen.. (Juuri nyt kyllästyin meidän olkkarin kangastauluihin, tähän ja tähän.. Jotain raikasta meille NYYYT!)
![]() |
| Kuva täältä |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




