Simpukka-amppeli

Hu-huuuuuuuuuu!

2012-01-21T03:33:00.000-08:00

Novitassa oli taannoin tupsupipokilpailu ja melkeinpä kaikki lehdessä julkaistut voittajapipot oli aika hauskoja. Tähän pöllöpipoon hastuin ikihyviksi! Vaikka olenkin täydellisessä langanostokiellossa, niin tähän oli pakko saada oikein ohjeenmukaista lankaa. Ja oli opeteltava myös virkkaamaan.. Ohje on sinänsä superhelppo, mutta tein ensin aivan KAIKEN väärin. Ensimmäinen versio oli kauhea sotku, mutta purin sen sitten (tientenkin) ja sain pipoista suurinpiirtein oikeankokoiset ja -näköiset. Suht tiukat on meidän poikien päihin, mutta venytettiin niitä sitten aikuisten päissä - toimii! Kaarlon pipo on itseasiassa vahingossa vähän isompi, sopivasti.

Pöllö päässä pakkasella, eiks ni! Ohjeet löytyy Novitan sivuilta.

Pinkki pipo

2011-08-09T05:06:00.000-07:00

Onpas ollu täyttä elämää tää! Blogi unohtui ja saikin unohtua kaikenlaisen muun touhun ja tohinan jalkoihin. Josko pikkuhiljaa saataisiin tämäkin heräämään henkiin. Ideoita tulee ja menee ja joskus aina jotain saa valmiiksikin asti. Siitä voitte lukea täältä.

Tässä mannekeeraa Pietari kesäistä hamppuhattuaan, ihanan poikamainen tuo pinkki. Meillä ei siis todellakaan asu mitään vauvaa enää, ihan iso mies painaa tuolla menemään metsänvartijana ja portaatkin kipaisee ylös melkein tuosta vaan! Okei, ei nyt ihan, mutta kuitenkin. Lanka on Kiertin hamppupuuvillaa ja malli omatekoinen.

Aaltopitsihuivi

2011-05-10T02:58:00.000-07:00

Nyt on jo aivan liian kuuma tälle pitsihuiville, mutta blogattakoon sekin, kun on tämän kevään tuotoksia. Ystävän ihanuus pakotti minutkin sortumaan kalliisiin ja ylellisiin Noron silkkivillalankoihin ja lopputulos on kyllä aivan ihana!! Nämä värit käyvät lähestulkoon kaikkiin omistamiini vaatekappaleisiin, eli sinänsä kannattava investointi. Ohje on Kotosta.

Toiset raitasukat jo!

2011-05-07T05:22:00.000-07:00

Tein toiset samanlaiset raitasukat Novitan ohjeella 7 veljestä -raitalangasta. Tuli oikein ihanat ja hyvät. Toisen sukan paketoin eilen ystävälle syntymäpäivälahjaksi ja toisen annoin illalla matkaan, kun sain jalkaterän nitkuteltua valmiiksi leffan tölläyksen lomassa. Noloa, mutta tulipahan tehtyä. Ja oli vissiin mieluiset sankarille myös.

Tekisi mieli neuloa itsellekin samalla ohjeella, mutta ainakaan noista seiskaveikan väreistä mikään ei tunnu istuvan omaan makuun. Tämä Papukaija ehkä miellyttää eniten, mutta ollapa sekin vaan raidallista, nuo kuviot on hiukan ihmeellisiä. Muuten nuo raitalangat on kyllä ihan superihania ja käteviä!

Uimabyysat

2011-05-02T04:50:00.000-07:00

Kesä lähestyy ja tarvitaan uusia uimahousuja. Tässä parit lahjoiksi valmistetut vaippamalliset, Pietari mannekeeraa. Tarvis tuo kyllä itsekin uudet, kun peikkopökät on jo käyneet vähän pieniksi. Ompeluhommiin siis!

Raidalliset polvisukat

2011-03-22T06:54:00.000-07:00

Neulominen on ihan parasta terapiaa! Kun on oikein paha olla, pakonomainen puikkojen nitkuttaminen on mitä oivallisin lääke. Neuloessa voi joko antaa ajatusten lentää tai sitten jäkittää siinä yhdessä ainoassa tunteessa ja miettiä, että miten tässä elämässä meille oikein käy. Hetken päästä neulominen ei ole pakonomaista ollenkaan. Se on vaan niin rauhoittavaa. Ja värit antaa voimaa. Nämä (melkein jopa mauttoman) värikkäät polvisukat pääsevät Meilahteen hematologiselle osastolle lämmittämään sellaisia jalkoja, jotka täytyy nyt pitää ihan erityisen lämpiminä. Syksyllä ne jalat saa luvan tepastella sitten kotona.

Ja mainittakoon nyt, että lanka on Novitan uutta raidallista seiskaveikkaa ja ohje on Novitan nettisivuilta (näkyi olevan uudessa lehdessä myös, kun sellainen tarttui ostoksilla mukaan).

Laskiaisena

2011-03-09T05:14:00.000-08:00

Punainen pötkylä

2011-03-09T04:27:00.000-08:00

Prismassa oli alessa punaista Tempoa ja ajattelin kokeilla. Punainen kaikissa sävyissään kun on ollut itselläni pop jo pidemmän aikaa. Ensin tein pipon ja siihen perään pitkän huivin, mutta pipon ennätin jo purkaakin.. Ohje settiin on Novita-lehdestä syksy/2009. Lapasiinkin olis vielä yksi kerä, saas nähdä, innostunko. Vai teenkö toisen(laisenkin) pipon. Tempo on kivaa neuloa, mutta kah, kuinka yllättävää, nuhjaantuu käytössä aika nopiaan.

Mun kaapit vaan pursuilee jo kaikista villavaatteista. Pitää alkaa neuloa ystäville. Tai miehelle. Sille kyllä kelpaa vaan musta ja harmaa ja mä en ole niitä ihmisiä.

Pikku-"lomalla"

2011-03-08T11:29:00.000-08:00

Oltiin päivä Tukholmassa ja muutama ehtoo laivalla. Aikamoista. Vaan enpä olisi arvannut, miten pieniltä matkan rasitukset tuntuvat verrattuna siihen, mitä mietin nyt. Seura oli kyllä aivan parasta, meitä oli 12 aikuista ja 11 lasta.

Mitä mainioin viikonloppu!

2011-02-27T13:25:00.000-08:00

Tää viikonloppu on ollut niin ihanan kiireetön ja silti meidän mittapuulla touhukas, ettei paremmasta väliä! Ihana pikkupakkanen ja niin oivallinen ulkoilusää. Kevättä rinnassa jo!

Lauantaisin pyritään pitämään perhepäivä ilman sen kummempia suunnitelmia, ja sellaiset päivät onkin aina parhaita. Nyt oltiin luonnontieteellisessä museossa - Kaarlo haluaisi sinne AINA - ja oikein ulkona syömässä sen päälle. Pojat veteli sikeitä kahdessa kerroksessa, kerrankin satiin syödä aivan kaikessa rauhassa. Tänään pulkkailtiin tuossa läheisessä mäessä ja se oli lystiä se. Eritoten kun oli kuumat kaakaot termarissa mukana. Kaarlo sai ekaa kertaa kaakaota ja siemailikin sitä oikein sydämensä kyllyydestä.

Sekoitin vähän Marianne-rouhetta kaakaon joukkoon, oli aika pikantti lisä :D

Vadelmanpunaista

2011-02-26T09:22:00.000-08:00

Näitä vadelmamyssyjä syntyi joulunkantissa kaksin kappalein, kun tein samikset vielä äidille ja anopille. Oma äiti oli vaan sattunut tekemään itselleen juuri samaa sävyä olevia pipoja jo kaksin kappalein, joten uhrauduin ottamaan hänen myssynsä itselleni ja tekemään tilalle uuden erivärisen. (Se oma aikaisempi kappaleeni kun venähti höyrytyksen/silityksen myötä ihan lörpöksi, eikä ole tullut pidettyä, että kivat mulle siis).

Palmikkopipo

2011-02-24T11:40:00.001-08:00

Eilen laitettiin penskat ajoissa petiin ja istuttiin iltaa naapurin mamman kanssa leffaa katsoen ja hiljaa puikkoja nitkutellen. Tosi mukavaa! David Galen elämän loppuratkaisu oli juurikin sopivasti painunut unholaan tuolta mielensopukoista ja koin taas ihan uuden elokuvaelämyksenkin siinä.. Olin saanut samaiselta kollegalta lapsenvahtipalkaksi pari kerää turkoosia Viking Baby Ullia tässä taannoin ja eilen ne sitten päätyivät puikoille (kaksinkertaisena). Tänään pipo tulikin jo valmiiksi ja pääsi ihan päähänkin tuonne pakkaseen meidän kahdenkeskiselle iltakauppareissulle.

Pipon ohje on Novitan 2008 Muksu-extrasta, käytössä oli 4,5:n paksuiset sukkapuikot. Aivan huippumalli ja tosi helppo ohje! Enpä olis uskonut, että osaan tuollaisia nyppylöitäkin neuloa :D Kavennukset tein (vahingossa) vähän eri tavalla kuin ohjeessa, mutta tuli ehkä jopa paremmat noin niin kuin pipon koon puolesta ainakin. Pakko soveltaa tästä mallineuleesta vielä aikuisten versiokin ja vähintäänkin tehdä Pietarille oma! I like!

Sininen suloisuus

2011-02-23T04:24:00.000-08:00

Pietarin synttärilahja vaati pitkämielisyyttä, mutta valmista tuli! Tosi kivan ja yksinkertaisen villatakin ohje on Suuresta käsityölehdestä 9/2009. Malli on kerrassaan mainio (tiukka ja pitkä, monesti vauvaneuleet on ihmeellisen leveitä ja lyhyitä = sangen epäkäytännöllisiä). Mutta mitoitukseltaan tämä oli tosi niukka. Koko on 98 cm ja on meidän 77-senttiselle juuri sopiva. Hihat on hiukan pitkät, mutta eipähän jää ihan heti pieneksi. Lanka on Viking Baby Ull.

Pietari 1 v

2011-02-20T20:51:00.000-08:00

Viikonloppuna juhlittiin kuopuksen 1-vuotispäivää. Asiaankuuluvalla hartaudella ja 20 hengen voimin tottakai. Tuo väkimäärä kattaa siis vain perheen ja kummit, eli sen puoleen ei pidetä kiirettä niillä kakarakekkereillä.. :)

Ihanaa oli taas puuhata juhlia. Tein peikkopojalle peikkokakun, otukselta harmi vaan unohtui häntä kokonaan. Peikosta tuli tosi hauska, mukavaa muotoilla marsipaania ja kokeilla massan värjäämistä myös tällaiseen pikkupötikkään (koko kakun peittävän marsipaanin värjäämiseen en kyllä enää ryhtyisikään). Punainen kerros kakun päällä on sokerimassaa.

Myös macaronien suhteen kolmas kerta sanoi totuuden! Vihdoinkin ne onnistuivat! Toisissa on sisällä on tumma- ja toisissa valkosuklaatäyte, nam nam! Maistuivat myös pikkusankarille, joka pääsi kaffepöytään ihan ensimmäistä kertaa.

Macaronit

2011-02-17T03:03:00.000-08:00

Tällaisia herkkupaloja testattiin myös. Kiitos vaan neiti Unikolle inspiraatiosta.. En ollut ikinä edes maistanut saati tehnyt mitään macaroneihin viittaavaakaan ja siksi tämä taival oli täynnä yllätyksiä. Sanotaanko näin, että leivonta ON välineurheilua ja ohjeet kannattaa lukea vaikka ihan pariinkin kertaan.. Maku hyvä, näkö paha. Ehkä yritän viikonloppuna uudestaan, niin saatais näitäkin juhlapöytään!

Sisällä lusimista ja lusikkaleipiä

2011-02-17T02:44:00.000-08:00

Pietari on ollut jo kolme päivää kuumeessa. Ja näin ollen äiti ja pojjaat koittavat keksiä aktiviteetteja in house. Pienokaisen syntymäpäivä lähestyy (perjantaina, juhlat sunnuntaina), joten miksipäs ei askartelis paskartelis jotain pikkuherkkuja valmiiksi odottelemaan. Alkuperäinen suunnitelmahan oli siis ihan vaan täytekakku ja valmiit kaurasuklaakeksit, mutta joutuu nyt vissiin paneen vähän menua uusiks.

Lusikkaleipiä. Ensimmäinen kertani näiden parissa. Luottoleivontakirjastani löytyi tämäkin resepti, siinä ei sinänsä mitään vikaa, mutta ohjeistus näyttää googlen perusteella vähän vaihtelevan. Itse en tajunnut jähmettää taikinaa lainkaan jääkaapissa, joten lusikoitaessa se oli aika (rasvaista ja) löysää. Muodosta ei siis tullut mitenkään superkupera, mutta kaippa nämä lusikkaleiviksi sentään tunnistaa. Ihan pari vedettiin kuormasta Kaarlon kanssa, nyt pitää jemmata tota loppusatsia jäkiksessä viikonloppuun, että kaikki vieraat saa edes yhdet. :D

Uusi lempparilasagne

2011-02-15T21:38:00.000-08:00

Nyt on löytynyt uusi lempiruoka! Kutsuin ruokavieraita tammikuussa ja he itse toivoivat ruoaksi pinaattiricottalasagnea. En ollut pinaatista koskaan lasagnea tehnytkään ja alkoi reseptietsintä. Täältä se löytyi. Aivan taivaallista! Olen nyt muutaman kerran tehnyt tätä ja aina vegeversiona, niin hyvää. Tuoreesta pinaatista tulee ihana rakenne, mutta pakastepinaatillakin toimii aivan hyvin. Laitan aina aurinkokuivattuja tomaatteja. Pinjansiemenet toimivat tässä myös mahtavasti, mutta viimeksi ei niitä ollutkaan. Tai siis ei löytynyt tuolta erittäin hyvinorganisoidun kuivakaapin uumenista :D Uutta lasagnenteossa minulle oli se, ettei sitä tarvitse munia koko tuntia uunissa. Puoli tuntia riittää ja sillä lasagnesta tulee ihanan lohkeavaa ja sopivan kiinteää. Eikä se pala pinnalta. Nam!

Elukoita

2011-02-15T03:06:00.000-08:00

Maanantaisin me ollaan yleensä aina leikkipuiston ruokakerhossa poikien kanssa. Itse leivon siellä aina teeleipiä keiton kyytipojaksi. Siitä on vaan jotenkin muotoutunut meikäläisen homma. Kaarlo kärtti eilen ruokakerhoon menoa, mutta kun pikkuveli sairastaa, oli kohtalomme kieriskellä täällä kotinurkissa. Tehtiin teeleivät siis kotona. Testailin huvikseni eläinmuotteja, jotka löytyivät Tiimarin leivonta-alesta viime viikolla. Tosi hauskat muotit, mitäköhän kaikkea niillä keksiikään tehdä! Elukoita on kaikenkaikkiaan 50. Viidakkokakkuja kehiin vaan :D

Mahtava lamppu

2011-02-14T22:36:00.000-08:00

Lamppuja on kyllä hankala löytää. Siis hyviä ja hyvännäköisiä - ja hyvänhintaisia. Ikean lampuissa on useimmiten ihan hauska design, mutta muilta ominaisuuksiltaan ne kyllä huomaa halpiksiksi heti kättelyssä. Lastenhuoneessa meillä on pääosin Ikean kamppeita, ja sinne ne kyllä sopivatkin. Tämä jättilamppu on meille ihan uusi. Kuolasin sitä ystävien lastenhuoneessa, enkä harmikseni saanut enää samanlaista. Uusi huonejärjestely teki siinä huushollissa tästä ihanuudesta turhuuden, ja se löysi uuden kodin meiltä. How lucky!

Merellisiä täytekakkuja

2011-02-13T05:25:00.000-08:00

Nyt on juhlittu, huhhuijaa! Eikä vissiin jäänyt muiltakaan huomaamatta, että hauskaa oli :-)

Eilen illalla oltiin ensin ystävien tupareissa maailman sympaattisimmassa kotikolosessa ja loppuilta juhlittiin yhtä 30-vuotista elämäntaivalta merellisissä merkeissä. Oli aivan mahtavaa, kun ihmiset oli pukeutuneet kaikki tyyliin sopivasti ja seilorilookit olivatkin toinen toistaan hienompia! Olikin otollinen aika etsiä rekvisiittaa, kun kaikki kaupat on pullollaan sini- ja punavalkoisia raitapaitoja.

Itse sain kunnian kakuttaa juhlakansan. Sankarin kanssa ideoitiin merihenkisiä kakkuja, mutta lopputulos oli kyllä aikalailla riisuttu alkuperäisistä ideoista. Hauskat niistä tuli kyllä, hyvin yksinkertaiset ja nätit. Yllättävää niissä olikin maku - lemon curdia ja lakritsia sisällä ja päällä sitruunakreemi ja valkoinen sokerimassa.

Tästäkin kokeilusta opittiin taas yhtä ja toista - sokerimassasta pitää aina laittaa päälle se kaulintapuoli, ehdottomasti! Pinta on aivan erinäköinen toiselta puolelta. Lisäksi täytyy katsoa tarkasti sokerimassan parasta ennen -päiväykset - meitä huijattiin törkeästi Bake & Partyssä ja isot kasat huhtikuulle päivättyjä massoja meni hukkaan täysin kaulintakelvottomina. Mitäs muuta..? Niin, noita köysiä oli miltei mahdotonta pyöritellä sokerimassasta, marsipaani olisi siihen tarkoitukseen varmastikin notkeampaa. Olen siirtynyt marsipaanin käytöstä sokerimassaan kakun kuorrutteena, mutta taidan kyllä siirtyä takaisin! Sokerimassa ei tahdo millään saada reunoille ryppyyntymättä. Marsipaanilla se muistaakseni oli paljon helpompaa.

Myssykkä

2011-02-08T05:18:00.000-08:00

Sainpas valmiiksi tämän vauva-myssykän vielä, kun minulla ON vauva. Tai onko tuo mikään vauva enää, kävelee kohta ja ensi viikolla täyttää vuoden! Tähän on käytetty yhden ohuehkon liukuvärjätyn hahtuvan loppu ja ohessa Kaarlon villahaalarin Naganoa. Myssyn tein siis jo silloin, kun se melkein vielä mahtui Kaarlolle ja nauhat sain neulottua nyt, kun se melkein vielä mahtuu Pietarille :-) Mutta hyvä näin, söpö pipo tuli!

En olekaan aiemmin näihin myssyihin tehnyt solmiamisnauhoja tuollaisesta neulotusta putkesta, mutta tässä ainakin toimii, kun myssy on niin paksu itsessäänkin. Nauhat ovat siis pelkkää Naganoa, kuudella silmukalla neulottu.

Runebergit

2011-02-06T11:46:00.000-08:00

Täällä on vietetty rauhallista kotiviikonloppua kaiken arkisen hulinan keskellä. Aamulla leivottiin Kaarlon kanssa Runebergintorttuja. Näitä ei olekaan tullut tehtyä sitten yläasteen. Niiltä ajoilta on yksi hämärähkö muisto, jossa kaikki ei kylläkään mennyt ihan niinkuin piti. Tähän kokeiluun löysin reseptin täältä. Muutamista ainesosista oli nuusaa, mutta hyvin onnistuivat silti. Osan mantelirouheesta korvasin kaurakeksirouheella ja kerman sijaan käytin vanilijakastiketta. Ei puutu kuin punssi :-)

Pannukakkuaaaaaah

2011-02-05T06:12:00.000-08:00

Lapsena syötiin aina pannukakkua mummulassa lauantai-iltaisin saunan jälkeen. Kyllä se oli hyvää. Pannukakku jäähtyi akkalauman lojuessa saunanlauteilla ja päälle ladottiin vielä kohmeisia mansikoita, mutta silti se kylmä läpyskä oli maailman parasta herkkua. Vaan silloin en vielä osannutkaan tehdä sitä itse, ei ollut googlea kertomassa minulle, miten. Rohkenen väittää, että googlen ensimmäinen osuma "maailman parhaaseen pannukakkuun" on tehnyt minusta täysin lyömättömän. Tää on todella hyvää!

Rasti seinään!

2011-02-02T04:30:00.000-08:00

No ei vaiskaan - taulu seinään! Se, että saan mieheni poraamaan ylipäätään yhtään mitään meidän seiniin on varsinainen ihme. Tätä hanketta oli kyllä suunniteltu jo hyvän aikaa, mutta hän on yhtä aikaansaava kuin vaimonsa. Eikä siis puhettakaan, että vaimo sen poran ottaisi käteensä.. Hehheh. Taulu nojaili seinään ja pölyttyi meidän sängyn takana, mutta nyt se on viimein siellä, missä pitää!

Itse taulu sen sijaan on kokonaan meikäläisen käsialaa. Se on tehty samalla menetelmällä kuin aiempi kangastaulu, eli puukehikon päälle on pingotettu lakana ja sen päälle Marimekon samovaari. Kangas on kiinni niiteillä. Kehikosta tuli hiukkasen keno, mutta kyllä sen aika suoraan sai silti kiinnitettyä. Ruokapöydän takunen kaipasikin kipeästi "jotain" ja kangastaulu toimii ihan kivasti, kun ei nyt mihinkään varsinaisiin taideteoksiin oikein olekaan varaa. Kangas myös poistaa vähän kaikua, kun meillä ei oikein harrasteta noita verhoja tahi mattoja..

Valitan varsin autenttisia kuvia sotkuineen ja pyykkeineen päivineen. No, tältä meillä useimmiten näyttää :-)

Joululahjavaippoja

2011-02-01T04:02:00.000-08:00

Tällaisetkin otokset löytyi koneelta. Joulupakettiin tehtyjä vaippoja ystävien vauvalle. Myllymuksujen piparikukkaa kaapin perukoilta, yksi perusvihreä valkoisin tikkauksin ja hauska uutuus, hedelmäkuosi Eurokankaasta. Tosi kivoja tuli, samalla mallilla kuin omienkin poikien vaipat. Vauvaystävämme on Pietaria 2 kk nuorempi, mutta on jo koossa kirinyt meidän Pikkupippurin ohi ja siirtyi nyt Kaarlon vaippakokoon.

This I call love

2011-01-30T09:29:00.001-08:00

Oltiin poikien kanssa muutama yö mummilassa. Äitini on aina ollut supervieraanvarainen, mutta nyt poikien vauva-aikana se on siitä on tullut ihan hillitön. Edes itselläni ei ole aikaa saati energiaa kokkailla aina erikseen vauvanruokia, mutta mummilassa ei purkkiruokaan kajota! Jokainen ruokalaji on jopa erikseen koodattu asiaakuuluvin lyhentein - po-pu-per-pers-kalkkuna. :D Jo takavuosina kotona asuessamme ystäväni tapasi kutsua meitä "pakastepurkkiperheeksi" - meillä kannatti aina mennä omatoimisesti jääkaapille ja kurkistella niihin kuuluihin purnukoihin, koskaan kun ei tiennyt, mitä kaikkea hyvää sieltä saattoikaan löytyä. Itse asiassa hän varmaan tekeekin sitä yhä.. :D I <3 mom.

Kyökin puolelta

2011-01-24T03:24:00.000-08:00

Täällä on leivoskeltu. Täytyy myöntää, että tämä korvapuustisatsi tuli kyllä ihan omaan käyttöön, vaikkei itseään varten pitänyt leipoa. Mutta mä halusin ilahduttaa perheen miesväkeä, eikä mikään kyllä voita tuoretta korvapuustia! Söin toki itsekin varmaan viisi, mutta uunituoreinahan ne pitää syödäkin. Joulu-uusivuosi-loppiais-mikälie-milloinkin -syy on hiukan hidastanut mun kevennysprojektia, mutta jatkan sitä taas ihan näillä näppäimillä..

Muffarit oli ensimmäinen pellilliseni ikinä, enkä oikein tiennyt, kuinka paljon vuokiin saa kaataa taikinaa.. Sain nämä muutamat irralliset onnistumaan, mutta loppusatsista tuli kyllä yksi iso laatta. Sitä paitsi jotenkaan ei tullut kovin kuohkeita näistä ja huomasinkin sitten jättäneeni rasvan kokonaan pois. Tuttu teki näitä nougat-muffinsseja taannoin ja ne oli aivan taivaallisia! No, better luck next time.

Saaristolaisleipä on ihan mun bravuuri nykyään, se on tosi helppotekoista ja niin hyvää. Säilyy myös tosi hyvin esim. johonkin sämpylöihin tai vaaleisiin leipiin verrattuna. Nyt tein leivän kyytipojaksi hummusta, ensimmäinen kokeiluni ja reseptiä mukailin tämän ohjeen pohjalta. Nam!

Mistä minä kirjoittaisin?

2011-01-24T03:20:00.000-08:00

Olis mukavaa pitää tätä blogia vähän aktiivisemmin. Vaikka olis paljonkin blogattavaa, niin aina se jotenkin jää, eikä sitten enää jälkikäteen huvita ruveta. Pitää varmaan jotenkin henkisesti muuttaa vähän tän blogin profiilia, niin tulis kirjoiteltua useammin. Tai laittaa joku tavoite. Kerran viikossa? Kahdesti? Katsotaan!

Joitain joululahjoja..

2011-01-19T03:08:00.000-08:00

.. jäi bloggaamatta. Siskonpoika sai tällaisen joulukalenterin. Siinä piti olla vielä päivien numerot, mutta enpäs ennättänyt kirjailla niitä. Josko omatkin pojat saisi ensi jouluna tällaiset. Tai edes jonkinlaiset. Toistaiseksi ei ole luukkuja muistanut availla sen paremmin äiti kuin pojatkaan. Taustana tässä mallissa on puinen kehikko (olen niin ylpeä, että osaan sellaisen itse tehdä :), jonka päälle on sitten pingotettu ensin lakanakangas ja sen päälle punainen taustakangas. Pussukat ovat samaa kangasta, reunoissa erilaisia koristenauhoja. Pussit on kiinnitetty pienillä hakaneuloilla. Tämän kalenterin sisuksista löytyi rusina-askeja ja pipareita skä pikkutehtäviä jouluaattoa silmällä pitäen. Aika sympaattinen kyllä!

Viimeinen villahousu!

2011-01-05T21:57:00.000-08:00

Reggae-merinovillalangat polttelit kaapissa vaikka kuinka kauan, mutta nyt vasta sain aikaiseksi kutaista niistä Kaarlolle villahousut. Siihen tarkoitukseen langat alunperin oli kyllä ostettukin. Tein Tiuhtikset, joiden ohjetta suurensin vielä isoimmastakin koosta vähäsen ja haarakiilaa vähän kavensin, kun toiveissa on päästä noista vaipoista kuitenkin lähitulevaisuudessa eroon.

Tuli tosi kivat ja varsin sopivat, kuten kuvista näkyy. Miinuksena se, että samalla kerralla ostetuista langoista yksi kerä oli sitten ilmeisesti värjäyserää ja värin muutos keskellä työtä näkyy ihan selvästi. Harmi homma. Toinen suurharmi koitui siitä, että heitin tän kuvauspäivän jälkeen housut pyykkikoneeseen, että ne vähän pehmenee (niin käynyt kaikille vastaavasta langasta neulotuille villiksille) ja valitsin taas väärän ohjelman!! Neljänkympin konepesua pitäisi kestää ja nyt pesin vaan kolmessakympissä, mutta huopuivat silti. Mahtuu kyllä päälle yhä, mutta aikamoiset peltipökät tuli. Katsotaan, kuinka Kaarlo niissä viihtyy...

Sinapinkeltainen huppari

2010-12-28T03:55:00.000-08:00

Tämän sinappihupparin oli määrä päätyä pukinkonttiin, vaan niinpä siinä kävi, että joutuikin jälkitoimitukseen.. Mutta valmista tuli! Sain houkuteltua (huijattua :) Kaarlon mannekeeraamaan villatakkia, vaikka se on kyllä tehty kummipojallemme, joka on himppasen vielä Kaarloa pienempi. Ohje on mukailtu (suurennettu ja resoreiden mallineuletta muutettu) tekstiiliteollisuuden ohjelehtisen hupparista, lanka on 100 % villaa, merkki pitääkin vielä tarkastaa vyötteestä. Huppariin piti tulla joustinneuleinen nappilista ja reunus huppuun, mutta se idea ei sitten toiminutkaan ja näin ollen päädyin vetoketjuratkaisuun. On muuten ensimmäinen neulevaatteeseen kiinnittämäni vetoketju ikinä! Onnistui ihan hyvin - siis jos ei katso käsinpisteltyä villalankaa vetskarin nurjalta puolelta. :D Toivottavasti kummipoika diggaa näistä tätsykän retroväreistä.. Äiti vissiin ainakin!

Vadelmamyssy

2010-11-30T05:14:00.001-08:00

Olin hamstrannut ihanaa vadelmanpunaista villalankaa saadakseni myssyn toppatakin sävyyn. En vaan tahtonut millään löytää sopivaa mallia ko. langanpaksuudelle ja aloitin varmaan viittä erilaista. Yhdellä rauhallisella kauppareissulla tarttui paikallisesta S-Marketista matkaan kummallinen Myssyjä -lehti, josta sitten löytyi mukava malli. Tämänkin aloitus vaati useita purkukerroksia, mutta kun alkuun päästiin, myssy syntyi illassa. Tosi ihana! Itselle täytyy kyllä tehdä ainakin musta myös ja ehkä pari pukinkonttiin.. Malli on niin mummo, että oma mummu voisi olla sopiva vastaanottaja tällaiselle paketille :D

Pienempi Odessa-pipo

2010-11-21T10:55:00.000-08:00

Aloin neuloa siskontytölle Odessa-pipoa jo hyvän aikaa sitten, mutta en ole päässyt juuri alkua pidemmälle. Tein pari virhettä, ja tuota kiertävää neulosta on aivan mahdotonta purkaa! Ja lisäksi valitsin aivan liian isot helmet. Etsin Sinooperistä isoreikäisiä helmiä, mutta odotetusti valikoima oli aika huono. Onneksi sain pummittua Puputsilta vähän helmiä ja totesin, että villalanka menee aika pienestäkin lävestä, jos vaan saa langan tarpeeksi pienen neulan silmään :D

Mutta nyt sain nitkutettua pipon ihan valmiiksi asti. Vähensin mallista 10 silmukkaa ja tein tämän siis tasan sadalla. Lankana on tummanvioletti Maija. Laitoin vuorotellen vaaleanpunaisia ja mustia helmiä, jolloin muodostui hauskat helmiraidat. Lisäsin helmet vahingossa joka 3. krs, mutta eipä tuo haittaa. Sitten vaan seuraavan kimppuun..

Kolmas isänpäivä

2010-11-14T11:16:00.000-08:00

Tänään juhlittiin isiä. Isiä, joka halusi taata oikeutensa nukkua pitkään aamulla ja koodasi yökolmeen. :/ Yö olikin yhtä hulinaa ja niinpä me rauhassa kuhnailimme poikien kanssa brunssivalmisteluissa ja väännettiin kakkuakin vasta aamusella. Isänpäiväkäpy oli vähällä levitä käsiin, mutta lopputulos olikin aivan hyvä. Totesin juuri, että taisin tehdä käpysen viime vuonnakin, mutta se onkin isukin lempikakku. Saatiin myös pappa ja sedät ruokavieraiksi ja kylläpä tulikin syötyä. Oli kyllä ihan super isänpäivä! Ihana isukki!

Juhlia juhlia!

2010-11-07T22:37:00.000-08:00

Tänä viikonloppuna on juhlittu oikein rytinällä. Lauantaina oli naperokavereiden yhteiset synttärit, joihin lähdettiin oikein kaksissa miehin Kaarlon kanssa ja sunnuntaina oli kahdet yllätysjuhlat! Aamulla juhlittiin ystävän kolmekymppisiä Arabiassa Dylanin brunssilla ja illalla yllätettiin yksi isomahainen mamma täydellisesti junaillulla babyshower-spektaakkelilla.

Viikonloppuun mahtui myös leivontaa kolmen kakun verran, joista yksi vähän tällainen kuivakampi versio. Oli muuten elämäni ensimmäinen vaippakakku, hauskaa näpertelyä :D Täytekakkujen koristelussa otettiin uudet aakkosmuotit heti kovaan käyttöön! Lauantain kakussa komeili kaikkien sankareiden nimet ja babyshower-kakkuun koottiin veikkauksia tulokkaan nimestä. Ehkäpä sitä voisi isänpäiväkakkuunkin vielä jotain runoilla..

Pienet lapaset

2010-10-28T11:29:00.000-07:00

Kaarlolla on kyllä lapasia, kiitos vaan mumma ja mummi, mutta ei ikinä sävy sävyä. Harmaavalkoinen syyshaalari huusi harmaita tumppuja, joten jämälangat pääsivät hyötykäyttöön. Nyt on toki siirrytty jo toppikseen, joka on taas ihan erivärinen, eli jälleen ollaan vähän vinksin vonksin. Mutta ihan kivat tuli, omasta päästä sävelletty ohje. Kiilapeukku on kiva, mutta nää on kyllä ihan himppasen isot vielä. Keväällä sit.

Oliivileipää ja tonnikalapastaa

2010-10-09T08:59:00.000-07:00

Lauantai-ilta ja mies kokoaa muutamia ikea-mööpeleitä. Minä ja pojat siirryttiin kyökin puolelle. Aikamoista kaaosta (toinen apukokki heiluu Triptrapissa ja toinen rintarepussa), mutta kun kaikkea saa maistaa, sopu säilyy. Leivoin nyt sitten ensimmäisen kerran sitä "sallittua" leipää. Kaapin antimia penkomalla sovelsin tällaisen taikinan.

Oliivivuokaleipä

5 dl vettä

1 pala tuorehiivaa

2 dl luomuruisjauhoja

2 dl luomuvehnäleseitä

4 dl vehnäjauhoja

1/2 dl oliivioöljyä

1 prk (235 g) vihreitä oliiveja

1 tl suolaa

1 rkl hunajaa

1 rkl basilikaa

Liuota hiiva lämpimään veteen. Lisää mausteet ja jauhoja vähän kerrallaan. Silppua oliivit ja sekoita taikinaan. Lisää oliiviöljy ja sen jälkeen vielä loput jauhot. Anna kohota reilusti vedottomassa paikassa. Jaa taikina kahteen öljyttyyn vuokaan ja kohota vielä kunnolla. Päälle voi sivellä oliiviöljyä ja ripotella pellavansiemeniä niin halutessaan. Paista kypsäksi 220 asteessa uunin keskitasolla.

Leivonnan lomassa laitettiin tulille tonnikalapasta. Meillä syödään pastaa nykyään todella harvoin, mutta aika usein helppo ja nopea resepti on jotakuinkin seuraavanlainen..

Tonnikalapasta

100 g purjoa

muutama rkl kapriksia

1 tomaatti

1 prk (200 g) paseerattua tomaattia

1 prk tonnikalaa vedessä

1/2 tl suolaa

2 ripausta mustapippuria

hiukan sitruunanmehua

tuoretta tilliä

Pyöräytä kasvikset pannulla oliiviöljyssä. Lisää paseerattu tomaatti ja tonnikala. Hauduta hetki. Lisää vielä mausteet ja vähän vettä ja anna hautua sen aikaa, että pastat kypsyvät. Tarkasta maku. Raasta päälle ripaus parmesania ja sitten herkuttelemaan!

Kevyt linja

2010-10-08T05:14:00.000-07:00

Ei auta. Nyt on aika. Korkea aika. Kesällä alkoi jo yksi ihan lupaava yritys, mutta se tyrehtyi supermökkeilyyn ja ihanaan suklaan (ja lettujen ja ties minkä kaiken muun) mässäilyyn, eikä ottanut alkaakseen uudestaan. Leipomislakko (itselle, vieraille saa leipoa ja leipää saa leipoa). Sama resepti kuin viimeksi, mutta nyt paukkuja ja tahdonvoimaa lisää. Luvattu. Palataan aiheeseen vaikka jouluna.

Kaarlo 2 vuotta!

2010-10-04T12:56:00.000-07:00

Viikonloppuna juhlittiin oikein urakalla! Kaarlo täytti 2 vuotta ja paikalla oli perheenjäseniä ja parit parhaat kaverit. Oli ihan mahtavaa, joskaan en ole aivan varma, kuinka hyvin Kaarlo ymmärsi olevansa juhlan tähti :D No, ainakin asusteet oli juhlavat!

Mietin pääni puhki jotain hauskaa kakkuideaa 2-vuotiskekkereihin ja päädyin pitkällisen pähkäilyn jälkeen siihen ensimmäiseen, mikä mieleen juolahti - Barbababaan...

Barbababa-kakun täytteenä on kinuskikermavaahtoa ja omenahilloa pienellä papaija-lime-lisällä. Pohjana muhkeammassa päässä oli Kinuskikissan mehevä suklaakakkupohja ja pään sisällä saman saitin kaakaokääretorttupohja. Suklaaresepti oli ainakin omaan makuun osuva valinta! Kakku oli päällystetty kauttaaltaan kevytvispillä ja uloinpana ihona oli vaaleanpunaista sokerimassaa. Sokerimassakokeilu oli ensimmäiseni ja onnistui yllättävän hyvin. Helpompaa kaulia ja käsitellä kuin marsipaani ja makukin oikeastaan parempi. Onneksi onnistui ensiyrittämällä, sillä tätä kakkua värkkäiltiin vasta synttäriaamuna. Kasvonpiirteet kaulin Kick-patukoista ja se oli kyllä tuskien taival.. Joku sulatuspursotusnauhameininki olisi varmasti paljon toimivampi :D

Tähän on vielä tarkoitus lisätä kuva valmiista kakusta, kunhan saan sellaisen.. Eipä sitä paljon jäänyt, eli hyvää vissiin oli!

Kaarlo on kyllä saanut nautiskella vanhempien ja isovanhempien jakamatonta huomiota täysin rinnoin. Synttärilahjaksi tuli ikävä kyllä myös uusi korvatulehdus. Onneksi viihdyttiin hetki neljän seinän sisälläkin, kun uusia leluja on kahmalokaupalla. Pikkusankari! Juhlan kunniaksi käytiin viime viikolla myös leikkauttamassa Kaarkon hiukset ensimmäistä kertaa ja on kylläpä iso poika istuikin kiltisti parturin käsittelyssä. Varmaan kauhusta kankeana :D

Kummitädin lahja osui kyllä aika nappiin! Vieläpä ihan sattumalta.

Mangojuustokakku

2010-09-25T13:21:00.000-07:00

Taas leivotutti. Pikkusisko muisteli taannoin serkun tekemää taivaallista mangojuustokakkua, jonka resepti on vissiin salainen.. Tai liian härski julkaistavaksi. Hih. Se kuulosti niin ihanalta, että googlettelin vähän ja tein sitten tällaisen oman versioinnin mango-teemalla.

200 g (1 pötkö) minttu-dominoja

50 g leivontamargariinia

1 prk vispikermaa

1 prk Flora vanillaa

200 g (1 prk) appelsiinituorejuustoa

8 liivatetta (6 täytteeseen, 2 kiilteeseen)

2 prk mangopilttiä (1 täytteeseen, 1 kiilteeksi)

2 rkl sokeria

4 rkl vettä

(Huom. tykkään vain tasamitoista leivonnassa. Risois käyttää tyyliin 3 dl kermaa..)

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Murskaa keksit ja lisää sulatettu rasva. Laita irtopohjavuoan pohjan päälle leivinpaperi (niin, että ylimääräinen paperi tulee reunojen alta yli). Painele seos tasaisesti vuoan pohjalle.

Vatkaa kerma ja vaniljakastike vaahdoksi, lisää tuorejuusto. Puristele liivatteista (6 kpl) vesi ja liuota ne 2 rkl:ään kiehuvaa vettä. Lisää liivateseos täytteeseen. Kaada täyte vuokaan ja anna hyytyä rauhassa.

Lopuksi liuota 2 liivatelehteä 2 ruokalusikalliseen vettä, sekoita joukkoon sokeri ja mangopiltti ja kaada kiille varovasti hyytyneen kakun päälle. Anna vielä hyytyä tovi ja sen jälkeen on kakku valmis nautittavaksi.

HUOM! Tuosta dominomäärästä ei saa sitten syödä kuormasta YHTÄKÄÄN, ko. määrä riittää just ja just peittämään vuoan pohjan. Minttu-dominojen maku on ihana ja sopii kakkuun hyvin, pohjan voisi tehdä tupalanakin. Ainoa miinus on se, että pohja kovettuu yllättävän kovaksi, joten sen leikkaaminen nätisti voi olla hankalaa. Luulen, että se liittyy keksi täyte-ominaisuuteen, kaura/digestive-pohjassa en vastaavaan ongelmaan ole törmännyt. Mutta ne ei toki ookaan sit yhtä hyviä :)

Tänään on puuhasteltu vähän myös sisustuksen parissa. Pätkä Maija Louekarin Siirtolapuutarhaa on odotellut ripustusta jo ties kuinka kauan. Välillä tuli jo uskonpuute, että kuosi on liian massiivinen meidän olohuoneeseen, mutta nyt kun naputeltiin kehys ja kangas kiinni, se tuntuukin passaavan todella hyvin. Ruuvien paikatkin on jo piirretty, josko sen sais tästä samoilla lämpimillä ihan seinälle asti. :D

Pikkuinen kultakala lammessa ui

2010-09-21T06:26:00.001-07:00

Me saatiin paikat sisarusuintiin! Jipii! Ollaan oltu jonossa keväästä asti ja nyt päästiin mukaan. Ihan kivaakin oikeastaan aloittaa "vasta" nyt Pietarin kanssa, kun on vähän paremmin hallussa nämä logistiset kuviot ja pikkuherran mielenliikkeet - päivärytmistä puhumattakaan. No, joka tapauksessa, 2.10. aloitetaan ja päästiin tuttuun halliinkin Siltamäkeen.

Tässä uintipaikassa/tällä firmalla onkin vähän tiukemmat vaatimukset uimavarustuksen suhteen ja molemmilla pitää olla altaassa uimavaippa. Innostuksissani ompelin sellaiset itse, toivottavasti vaaditut standardit täyttyvät.. Pökät on ihanaista peikko-pullia ja sisältä coolmaxia. Mitää imua ei tietenkään vaipoissa ole, koska niitä käytetään vedessä. Kaavana käytin tätä harkkarimallia, Kaarlolla koko XL ja Pietarilla M. Pietsun vaippa istuu kuin hanska, Kaarlolla olisi saanut ehkä olla hiukan tiukemmat kumpparit sekä vyötäröllä että lahkeensuissa. Mutta aika söpöt tuli, eikös?

Ihania nää mun mannekiinit :DD

Helppoja herkkuja

2010-09-17T04:23:00.000-07:00

Anoppi tekaisi vierailulla ollessamme helponnäköisen omppupiirakan, jota ei tarvinnut vaahdottaa tahi vataka mitenkään. Aineet vaan sekaisin ja uuniin. Keksin itse vähän vastaavanlaisen reseptin eilen, kun oltiin täällä neljän seinän sisällä lasareetissa ja jotain kivaa ja hyvää piti keksiä. Kätevä sikälikin, että voi leipoa "hiljaa". Ettei lapset a) herää tai b) innostu liikaa auttelemaan..

Tässä siis ohje!

2 dl vehnäjauhoja

0,5 dl venhäleseitä

1 muna

1 dl sokeria

2 tl soodaa

1 kermaviili

päälle n. 5 dl marjoja

(itsellä oli tässä puolukoita, punaherukoita ja mustikoita)

Aineet sekoitetaan ja kaadetaan voideltuun vuokaan.

Marjat/omenat tmv. päälle ja uunissa 180 astetta about 30 minuuttia.

Hyvää tuli!

Jotain ees taas pitkästä aikaa..

2010-09-17T03:47:00.000-07:00

Ei oo paljon puikot viuhunu tässä loppukesällä.. Tylsää, kun ei ole saanut mitään aikaiseksi. No, nyt on taas alkanu vähän vilisemään ideoita päässä ja muutama juttu on päässyt ihan puikoillekin. Pieni villatakki on nyt pisimmällä ja piiiitkä pehmoinen huivi alpakasta tekeillä myös. Ja yksi koulunaloituspipo.

Tällaisen Odessa-myssyn tein ihan kokeeksi. Malli on ihana ja tosi kiva neuloa, mutta lanka tarkoitukseen tosi epäsopiva. Piposta tuli ihan muna ja siksipä myinkin sen heti kirpparilla. Toivottavasti joku toinen tykkäsi.

Ja tämä oli siis ihan aikuisten kokoa, nyt vaan Kaarlo mallina, kun äiti ei ollu kuvauskuosissa.

Bambupolvisukat

2010-06-15T13:36:00.001-07:00

Pietarin kanssa tulee liinailtua puistoreissuilla usein, kun se ei oikein viihdy hereillä siellä vaunujen salamatkustusosastossa.. Niinpä hän tarvitsikin kesäiset pitkät sukat, ettei liinasta pilkottavat kintut saa kylmää. Ensin meinasin tehdä säärystimet, mutta äkkiäkös niihin nuo terätkin neuloi. Niitä voi vaikka jatkaa, kun jäävät pieneksi. Ihan sympaattiset tuli! Ja lanka on siis bambua (alunperin ostettu johonkin ihan muuhun tarkooitukseen, mutta väliäkö sillä). Piti muuten ensin tehdä pipo, mutta lanka loppui silmukoita luodessa, niin tulikin sit sukat :D

Tämä oli kirjoitettu jo aikoja sitten, mutta nyt vasta sain kuvat kamerasta. Ensinnäkin Pietsu on jo muuttanut omaan istuimeensa vaunuissa (eli ei oo enää yksinomaan liinassa puistossa), eikä kesällä oo ees sukkia tarvinnut, mutta syksyksi siis! Kuten kuvista näkyy, niin Pietari on jo aika iso poika, lähtee varmaan ihan pian liikkeellekin jo!

Muutamia vaippoja vielä omaan käyttöön..

2010-06-15T13:25:00.000-07:00

Vaikka näitä onkin jo aika lailla, niin oli noista uusista kuoseista pakko tehdä Pietsullekin parit pikkuvaipat. Tuli tosi ihania!

Teollisuusvakoilua

2010-06-10T12:40:00.000-07:00

Kaveri pyysi testaamaan, onnistuisinko kaavoittamaan valmiin vaipan pohjalta heidän suosikkivaippansa, jonka valmistus on lopetettu. Ja tekemään siitä sitten isomman koon. Tietysti tällaiseen kokeiluun oli pakko ryhtyä.. Hullu mikä hullu. Kaavan teko sinänsä onnistui ihan hyvin ja koonkin sain muokattua isommaksi aika loogisesti. Muuten projektissa oli kyllä haastetta ihan riittämiin. Kaksi versiota tein, pienempi niistä tässä Pietari-mannekiinilla testissä.

Ideana on siis, että taskuvaippaan on ommeltu valmiiksi yksi kerros bambua väliin. Vaippa on ikäänkuin tukevampi kuin pelkkä tavallinen tasku. Ongelma vaan on siinä, että ommellessa bambu venyy, eli kappaleet eivät ole identtiset enää yhteen ommeltaessa.. Puuh. Jouduin ottamaan kaikenlaiset kikkakolmoset käyttöön, että sain vaipat kasaan. Ideana hyvä kyllä, omat ompelutaidot ei vaan tahtoneet riittää. Lisäksi reisissä on erilliset vuotosuojat, joiden reunassa kiristyksenä joustokanttinauhaa. Pienemmässä koossa vuotosuojat onnistuivat hyvin, mutta jäivät hiukan löysiksi - isommassa puolestaan niistä tuli vähän turhan kireät vaipan kokoon nähden. No, yrittänyttä ei laiteta.

Ompelujärjestys täytyi miettiä tosi tarkkaan ja olin ihan tyytyväinen, että sain kuin sainkin projektin valmiiksi. Tämä isompi onkin ensimmäinen vaippa, jossa jätin tikkaukset pois siivekkeistä ja hyvin toimii näinkin. Ehkä juuri sen kovan onnen bambun ansiosta. Näitä voisi ommella lisääkin - jos vaan tarvittais enää yhtään vaippaa..

Kahdet pikkuvillikset

2010-05-29T22:01:00.000-07:00

Ystäväpiiriin on tullut aika monta vauvaa tässä keväällä :) Uusimmat tulokkaat ovat kaverin toissaviikolla syntyneet kaksospojat. Äitinsä hädissään soitti ja kyseli villahousuja, kun kertisvaippojen kulutus tuntuu kuulemma ihan järkyttävältä. Vanhan hahtuvakerän lopusta tulikin juuri sopivasti kahdet pienen pienet villahousut. Ohje on Ottobren, joskin pienensin sitä pienempää kokoa vielä 4 silmukalla (loin 38 siis) ja jätin yhden kavennuskerroksen väliin. Haarukseen jäi siis 10 s ja etukappaleeseen vastaavasti 22 s. Ihan sopusuhtaiset ja sopivan pienet tuli tällä tavalla. Kyseessä oleva lanka on siis niin paksua, että arvelin pienentämisen olevan paikallaan.

Ja minä moukka unohdin ottaa kuvan! Hö. Mutta jotain on siis tehty kumminkin :)

Kestovaippakakku

2010-05-11T07:07:00.000-07:00

Ystäväni saa ihan ihan i-h-a-n kohta vauvan. Olen luvannut vaippoja lainaan pienimmästä päästä, mutta halusin tehdä vauvalahjaksi jotain omaakin! Seuraava vaippakoko kun meillä mahtaa olla samanaikaisesti käytössä, eikä tämä vaippaompeluinnostus näytä latistuvan vaikka oma varasto alkaa olla täynnä.. Niin ihania uusia kuoseja nyt, lähti taas ihan mopo käsistä Myllymuksuilla..

Ompelin tähän "vaippakakkuun" viisi taskuvaippaa Myllymuksujen kankaista. Sisuksina on valkoista coolamxia ja keltaista ja limeä babyfleeceä. Rakastan yhä vaan sitä coolmaxia helpon ommeltavuuden takia - niin paljon iisimpää käsitellä kuin tuo fleece. Mutta kaikista tuli kyllä aika ihania. Herkullisin on mielestäni tuo fuksianvärinen vaippa valkoisilla tikkauksilla.

Lisäksi paketista löytyy Ainotar-pullista ja babyfleecestä ommeltu hoitoalusta. Omaan käyttöön tein samanlaisen Kaarat-kankaasta tässä taannoin ja se on kyllä ollut superkätevä ja helppo kuljettaa mukana hoitolaukussa. Koko komeus on vielä pakattu keltaiseen vaippapussiin, jossa käytettyjä vaippoja voi sitten kuskata takaisin reissuilta. Imuja en vaippoihin ennättänyt tehdä, näissä kuvissa sisällä on pesunkoppurat harsot imuja markkeeraamassa. Hyviä kuvia ei tahdo saada tyhjistä taskuista..

Nyt sitten vaan odotellaan - että se vauva syntyy! Olen aivan pistoksissa jännityksestä jo, sen verran tuoreessa muistissa oma synnytys, tai synnytykset, myös se ensimmäinen. Ihan kohta ystäväni ovat ensimmäistä kertaa äiti ja isä. Laskettu aika siis meni jo, ei voi mennä enää kauaa!

Ihana äitienpäivä

2010-05-10T02:03:00.000-07:00

Äitienpäivä on kyllä ihana ja ihan paras päivä.

Ainakin äitien mielestä siis.

Mulla on maailman ihanimmat pojat!

Ja nää ihanat kuvat on otettu meidän ihanalla uudella kameralla!

Toinen pieni elefantti

2010-05-01T22:44:00.000-07:00

Innostuin Nelli-norsun ompelusta siinä määrin, että aloin heti kaivella kangaskaappia ja etsiä sopivia tilkkuja uusiin otuksiin. Tämän yksilön saa tänään pikku-Iines, joka viettää kastejuhlaansa iltapäivällä. Iines on ehkä maailman ihanin tytön nimi, ja se on jaettu jo ennakkoon meidän juhlavieraiden kanssa - muut nimet ovatkin vielä yllätyksiä!

Pieni pehmoinen norsu

2010-05-01T04:27:00.000-07:00

Kummipoika (vappupallo ;) täytti tänään yhden vuoden! Piknikoimme super-herkkuinemme Soukan leikkipuistossa ja oli kyllä oikein lystikäs vappu! Vappuilu aloitettiin siis jo eilen, kun lähdimme sinne kummipojan luokse yökylään ja ilta hurahti (skumppaa nautiskellen ja) kokkailen ja ilmapallokakkua kokoillen. Ja tänään paistuivat tuoreet munkit. Nam!

Pieni mies sai lahjaksi tämän pehmoisen kippurakärsän. Bongasin ihanan Nelli-norsun Lapsimessuilta viime sunnuntaina. Olin ostamassa suloista pehmolelua, kun minua valaistiin, ettei valmis pehmo ole myynnissä, vaan tuotteeseen on tarvikepakkaus, josta voi itse valmistaa kyseisen elukan. Ajattelin, että on turhan stressaavaa yrittää ehtiä ommella otus viikon aikana, mutta palasin kuitenkin hakemaan paketin. Ehdin kuin ehdinkin ommella ja kyllä siitä tulikin tosi söpö! Ohjeet olivat hyvin seikkaperäiset ja noudatinkin niitä millimetritarkkuudella. Etu- ja peräpään yhdistäminen siististi oli hiukan vaativaa, mutta muuten selviydyin ihan kunnialla. Ritarillalla olisi kaikkea muutakin houkuttelevaa ommeltavaa..

Hauskaa wappua - Trööööööööööööt!

Iisak Pessi Pietari

2010-04-11T13:05:00.001-07:00

Ristiäishulinat ovat nyt onnellisesti ohi. Poika sai nimekseen Iisak Pessi Pietari. Iisak tulee Isaac Newtonin ja Pessi peikon mukaan. Voitte arvata, kumpi ehdotus tuli minulta ja kumpi isältä :) Pietari puolestaan on perinteinen nimi miehen suvussa. Se vakiintui käyttöön jo odotusaikana Kaarlon kummitädin veikkaillessa tulokkaan nimeä, ihan vaan heittona muiden joukossa, eikä siitä sitten enää osattu luopua. Kyllähän se ihan Pietarilta näyttääkin.

Juhlia vietettiin tässä lähistöllä seurakuntakodilla, mikä olikin tosi oivallinen ratkaisu. Eihän meille olisi mahtunut 30 juhlavierasta millään. Pappi oli aivan ihana ja kastejuhla tosi kaunis ja kiva. Kaikki tarjoilut tehtiin porukalla, eli omalla kontolla oli vaan perinteiset täytekakut (1 olis riittänyt, mutta olihan niitä 2 just in case). Vaikka tarkoitus oli vetää juhlat vähän matalammalla profiililla, niin oli siellä kyllä tsiljoona sorttia ihania herkkuja. Rääppiäiset jatkukoot vaikka koko viikon!

Hauskoja juttuja ristiäisissä oli juhlaväen nimiveikkaukset, joita kirjoitettiin Pietsun vauvakirjaan ja Kaarlon touhut kastetoimituksen aikana. Pappi puhui Kaarlolle isoveljen osasta ja isosta tehtävästä pienokaisen elämässä ja siinä samassa Kaarlo ojensi papille mustan leluhevosen, joka sitten päätyi myös kastepöytään. Virren aikana isoveli alkoi johtaa kuoroa äidin sylistä ja sai aikaan monet hilpeät naurut. Yleensä tuollainen laahaava kirkkomusiikki saa Kaarlon itkemään, että hyvä näin!

Lähin nimiarvaus oli muuten Iisakki Pietari, jota siskoni ehdotti. Aika hyvä veikkaus!

Pieni slipoveri

2010-04-08T08:25:00.001-07:00

Tänään päättyi pitkällinen uurastus Kaarlon slipoverin parissa. Huh. Niin ärsyttävä kudin! Kaikki meni hyvin kaula-aukkoon asti.. Ja sen jälkeenkin siis, mutta totesin vaan pääntietä kavennellessani, että juu ei tuu meneen Kaarlon kupoli tämän aukon läpi, ehei. Ainoa vaihtis oli avata toinen olkasauma ja laittaa siihen napit. (Napit vielä uupuu, nuppineulalla kiinni vasta).

Sitten vaan purkamaan pään- ja toisen kädentien joustimet ja pähkäilemään, kuinka v-pääntien joustinneule saadaan siististi kavennettua tasona - vastaus: ei mitenkään.. Purin tekeleen valehtelematta 25 kertaa ja poimin silmukat uudestaan ja uudestaan, lopulta päädyin neulomaan joustimen "pyörönä", mutta katkaisin langan aina olalla - kamalasti pääteltävää ja hiukan erikoisen näköinen olkasauma, mutta tulipahan tehtyä.. Ihmettelen kyllä tuota ohjetta, sillä noudatin sitä täsmällisesti, mutta pääntiestä tuli aivan totaalisen liian pieni. Muuten olen iloinen, että v-pääntie onnistui ja ankea sileä neulekin tuli yllättävän tasaista vaikka tasona neulottiinkin. Se on yleensä mulle aika suuri haaste..

Lanka on Novitan Tennessee ja ohje Modasta 1/2008. Tein koon 1-2 v. Istuu kuin nenä päähän, mutta taitaa pian päätyä kummipojan garderoobiin, sen verran pinkeeltä nakinkuorelta se näyttää :)

Pääsiäisenä

2010-04-03T11:33:00.001-07:00

Mitäs tänne..? Rauhallinen pääsiäinen kotosalla. Ei jaksettu lähteä reissuun, kun ensi viikonloppuna on ristiäiset ja hulinaa ihan riittämiin. Miesväki oli myös vähän puolikuntoista, niin parempi vaan parannella rauhassa.

Ihan vähän jotain pääsiäisherkkuja leivoskelin. Ja kävi meillä kyllä vähän vieraitakin. Onneks ei tarvinnut ihan koko kakkua itse syödä.. Alkoi mielikuvitus olla vähän äärirajoilla, kun piti mies passittaa pääsiäiskauppaan ja otin koko viikonlopun ruokaohjeet Yhteishyvän ruokalehdestä. Tai no, tuo keltainen kakku oli kinuskikissan ohje uusimmassa Kotiliedessä. Suklainen pohja, välissä vanilijariisitäyte ja päällä kirpeä appelsiinisitruunamehu. Ihanan makuinen, mutta ei helpoin mahdollinen tarjottava. Brownies-pohja oli niin stydi, että sitä sai veitsellä sahata halki ja silti kakkupalat hajosi käsiin. Pohja oli kyllä tosi hyvän makuinen! Uusi tuttavuus oli myös sitruunarahka, jota kokeilin jälkkäriin ja oli ihanan pirtsakkaa.

PS. Kakku vain parani vanhetessaan ja pohjakin leikkautui kostuneempana huomattavasti iisimmin :)

Huhuuuuuuuuuuuuu!

2010-03-26T10:30:00.000-07:00

Hankin lastenhuoneeseen jo kesällä kerrossängyn - hyvissä ajoin siis! Sänky on nököttänyt huoneen nurkassa lähinnä kerännyt paikkaansa etsiviä romuja sisäänsä, eikä Kaarlokaan ole vielä muuttanut isojenpoikiensänkyyn nukkumaan. Tuntui jotenkin hankalalta ottaa alasänky käyttöön, kun yläsänky oli siinä tiellä ja pimentämässä alakerran leikkejä.

Toiselle sängylle ei toistaiseksi ollut oikein muutakaan paikkaa, joten päädyimme antamaan sen Kaarlon kaverille kestolainaan kunnes pikku-Pietarikin muuttaa pois pinniksestä. Ja siihenhän menee ainakin se 1,5 vuotta vielä. Nyt sänkyseinusta ammotti valkoisena ja kaipasi jotain pientä piristystä.

Vipanoista löytyi hauska pöllötarra, joka elävöittää mukavasti valkoista seinää. Kaarlokin alkoi heti innokkaasti etsiä "tutuja" ja muita lentäviä elukoita.

Sänky on siis 60-luvulta ja juuri samanlainen kuin mikä meillä oli lapsena. Ja miehen kotona. Ja luultavasti lähes joka huushollissa. Nyt niitä on kuitenkin ilmeisen vähän enää missään myynnissä, tai ainakin hinnat tuntuvat olevan kohdillaan.. Huusin sen huutonetistä, koska näin pieniä (165 senttiä pitkä) sänkyjä ei tahdo löytyä enää mistään + onhan tuo aika ihanan aataminaikainen..

Kaarlon kauluri

2010-03-16T12:38:00.001-07:00

Vihdoin ja viimein jotain valmista! Aloitin Kaarlon kaulurin villahaalarin jämälangoista ollessani Pietarin kanssa sairaalassa, mutta hitaastipa tuo eteni.. Keskimääräinen "oma aika" per päivä on sellaista yhden neulotun kerroksen luokkaa. :) No, ehkäpä tässä vielä vähän pakastaa, niin Kaarlo pääsee kokeilemaan kauluriaan ulos (on se jo pari kertaa itseasiassa ollutkin päällä).

Kaulurin ohje on Ullasta, tai tämä malli on muokattu Unikko-kaulurin pohjalta. Muutin silmukkamäärää vähän, tein joustinneuleen 2o 2n ja jätin yhden lisäyskerroksen ja sen välikerrokset neulomatta ja näin koko vaikuttaakin juuri sopivalta. Lisäyksetkin tein eri tavalla - lisäsin oikean "rannun" molemmin puolin lankalenkistä yhden silmukan kiertäen oikein. Lanka on siis sama kuin haalarissa, 100 % villaa ja Naganoa nimeltään.

Minivillatakki

2010-02-27T07:53:00.001-08:00

Sitten uutiset käsityörintamalta!

Halusin toteuttaa jonkun nopeatekoisen ja helpon paksusta-langasta-paksuilla-puikoilla -kutimen ennen kuin vauva syntyy. (Ehdin siis neuloa, mutta en postata ennen vauvan syntymää, ja kuvattuakin tuli vasta mahan kutistuttua). Pikavisiitillä Ogelin lankamaailmassa mukaan tarttui pussillinen Topp't Tå -lankaa (100 %-Superwash-villalanka). Ohje on Suuresta Käsityökerhosta 1/2010.

Kovilla pakkasilla takki oli oivallinen "tissisuojus" - pysyy ainakin kallisarvoinen rintavarustus hyvin lämpimässä ;) Mutta näillä nollakeleillä tuntuu jo turhan tukalalta. Mikään esteettinen elämyshän tämä jakku ei ole, aikamoinen rumilus, mutta niin mukavan lämmin, että tullee varmaan jatkossakin ihan jopa pidettyä.

Täällä taas!

2010-02-27T07:32:00.000-08:00

Torstaina 18.2. käytiin hakemassa meille uusi perheenjäsen. Ja pieni poikahan sieltä sitten tuli! 3420 g ja 50 cm, sirkeä pikkukaveri!

Nyt opetellaan uutta elämää nelihenkisenä perheenä. Sujuu vaihtelevasti ;) Pikkuhiljaa Kaarlo tutustuu veljeensä ja itse totutellaan tähän uuteen systeemiin. Oikeastaan kaikki menee jo aika kivasti. Meillä myös nukutaan yllättävän hyvin, joten kyllä mä luulen, että se tästä lähtee. Suoraan sanottuna huumori kukkii ja meillä on tosi hauskaa.

Miten meille suotiinkin toinen noin ihana ja helppo vauva!

Pikkuvilliksiä

2010-02-14T11:43:00.001-08:00

Tässä viime viikkoina valmistuneita villiksiä aiempien sisävaippojen kuoriksi. Molemmat on tehty pienimmällä Tiuhtis-koolla ja 3,5:n puikoilla, mutta (käsin)huovutuksessa punakeltaiset venähti vähän suuremmiksi. Lanka on kaksinkertaista ohuehkoa hahtuvaa. Ihania!

Hyvää ystävänpäivää!

2010-02-13T11:57:00.001-08:00

Tämä on mun sadas blogikirjoitus! Ystävänpäivän kunniaksi. Ystävä toi ihanat vaaleanpunaiset ruusut ja minä tein laskiaispullia. Sairaan hyviä!

Tämä on ollut aivan loistava viikonloppu. Ollaan munittu perheen kesken koko ajan kotona, siivottu kuin pienet eläimet ja tehty vähän rempsottavia remppajuttuja pois käsistä. Nyt alkaa olla mestat valmiina uutta tulokasta varten. Hyvissä ajoin. Ehkä vaan viikko enää!

Pari taskuvaippaa

2010-02-10T10:13:00.001-08:00

Pikkuhiljaa varasto tyhjenee myös leikatuista taskuvaipoista. Nämä taisivat olla viimeiset retronorsut, sisuksena ihanaa oranssia babyfleeceä. Ja pienempää kokoa ovat siis, eli uudelle tulokkaalle tahi lahjaksi, kaavana kestovaippayhdistyksen ja Ottobren yhdistelmä.

Pieniä vaippoja

2010-02-10T04:18:00.000-08:00

Sisävaippojen ompelu on NIIIN rasittavaa. En tiedä syytä, mutta kone katkoo lankaa ihan koko ajan ja saumurin säätöjäkin oli joku napero tainnut vähän virittää uuteen uskoon. Kamala homma saada edes jotain valmista. No, pari iltaa meni, mutta nämä kaksi sentään valmistui.

Päällä on kuviollista collegea ja sisuksena joustofroteeta. Kiinteänä imuna 3 krs bambupuuvillaa. En kyllä tykkää joustofroteen ompelusta ollenkaan, mutta onpahan taas vähän varastoa tyhjennelty jämäkankaista. Kaava on S-koon mummut.

PS. Bloggaaminen on ylipäätään käynyt tuskastuttavan vaikeaksi - Safari-selaimella mitkään kuvat eivät näy (omassa tai muiden blogeissa) ja on ihan tuurissaan, milloin julkaisu bloggerilla onnistuu. Todella ärsyttävää. Täytynee koittaa vielä eri selainta, koska siinä vian täytyy piillä. Onko kellään vastaavia ongelmia??

Mainio myssykkä

2010-02-04T05:59:00.001-08:00

Mies ei yleensä tilaile mitään neulottavaa - pelkää kai, että kaiken maailman kapistuksia on pakko sitten käyttää, vaikkeivät ne oikein tyyliin sopisikaan. Teen toki silloin tällöin lahjaksi jotain, mutta aika laiskasti, myönnettäköön.. Tällä kertaa loppiaisena lahjapaketista tuli lankakerä ja nyt viikonloppuna mökkireissulla sain nitkutettua pipon viimein valmiiksi. Siitä tulikin heti miehen suosikki.

Lanka on Nallea ja ohje Novitan syksy 2009:stä. Tein joulun jälkeen itselleni pipon samalla ohjeella, siinä lankana on Nallen four seasons syksy.

Villahaalari

2010-02-01T04:12:00.000-08:00

Viikonloppuna sain päätökseen pitkällisen uurastuksen - Kaarlon villahaalari on vihdoin ja viimein valmis!

Kai nuo pakkaset nyt sitten juuri hellittää, mutta eipä se mitään, onneksi siitä tuli tarpeeksi iso käytettäväksi vielä ensi syksynäkin. Aloitin haalarin neulomisen joskus joulukuussa, mutta työ oli tauolla pariinkin otteeseen. Ensimmäinen inspiraatio lakkasi, kun sain lahkeet valmiiksi. Loppiaisena tartuin työhön uudestaan ja neuloin hihat - anopin kätevä vinkki oli neuloa esim. hihakappaleet samalla puikolla yhtäaikaisesti omilta keriltä ja sillä menetelmällä sain hihat suht kivuttomasti pois alta. Sittenkin oli vähän motivaatio hakusessa, mutta nitkutin miehustan kuitenkin aika nopeasti kasaan. Ohje oli aivan selkeä ja helppo, mutta ehkä se oli vaan tuo yksivärinen monotoninen pinta, minkä neulominen alkoi puuduttaa.

Ostin haalariin ensin vetoketjun ja ompelin sen jo kiinnikin, mutta sitten tulin toisiin ajatuksiin. Neule alkoi vetää ikävästi ja vetskari jäi turhan lyhyeksi, joten irrotin sen ja neuloin ohjeen mukaiset napitusvarat vetoketjuhalkioon. Tuntui, että napituslistat vetää nekin etukappeletta runttuun, niihin tuli nimittäin poimittua huomattavasti ohjeen määrää vähemmän silmukoita, mutta päällepuettuna sitä ei huomaa ollenkaan. Päinvastoin, on ehkä hyväkin, että napitusvara on vähän jämäkämpi, eikä jää löpsöttämään.

Lanka on Nagano-nimistä superwash-käsiteltyä 100% villaa ja malli Suuren Käsityökerhon numerosta 10/2008. Koko työ on 2 o 2 n -ruutuneulosta. Tein isoimman koon, joka oli 90 cm ja neuloin lisäksi haarasaumaan ylimääräisen sentin ja miehustaan pari senttiä lisää pituutta, että mahtuu isompikin vaippa ja vähän vaatetta alle.

Olen supertyytyväinen :) Työn jälkikin on ihan ok, mutta lähinnä ihan vaan siihen, että se on nyt VALMIS.

Vauvan ylipolvensukat

2010-01-15T04:24:00.001-08:00

Vihdoin sain pääteltyä pikkuiset ylipolvensukat, jotka olivat jo kotvasen valmiina. Lainasin kirjastosta Pienten pukimet -kirjan, jossa on vanhoja 40- ja 50-luvun neuleohjeita ja sieltä löytyi niin symppikset sukat, että oli pakko hankkia vauvalankaa. Hiukan ehkä tyttömäiset, että katsotaan nyt, tulevatko omalle vaiko ystävän vauvalle..

Lankana on kirkkaankeltainen superwash-käsitelty Baby Ull. Vähän yli yksi 50 g kerä meni näihin. Ohjeen mukaan koko on 3-5 -kuiselle, mutta mielestäni varsi näyttää aika pitkältä. Sukissa on myös ihanasti ainaoikein neulottu polvenkohta, mutta se ei nyt kuvista erotu, kun jouduin kääntämään varret mallin päällä. Sukat neulotaan tasona, mikä on toistaalta helppoa, mutta toisaalta vähän erikoista ja vaivalloistakin, kun sitten täytyy taakse ommella sauma. No, ovatpahan valmiit! :)

Kyseinen malli on muuten alunperin julkaistu lehdessä Virkkaus- ja neuletyöt nro 3 vuonna 1945.

Hahtuvahousuja ja neulahuovutusta

2010-01-03T03:52:00.000-08:00

Taas pieniä villahousuja! Tekaisin langanlopuista löytyneestä jämähahtuvasta toiset pienet tiuhtikset Pietarille. Lanka loppui kesken ja jouduin tekemään resorit harvinaisen epäsopivasta punaisesta, mutta nyöri sävy sävyyn auttanee asiaa vähän. Peppuun huovutin pinkistä hahtuvasta sydämen. Ensimmäinen neulahuovutuskokeiluni, ihan hauska tuli! (Pesin koko hoidon vielä koneessa ja tuloksena sydän näyttää aika räjähtäneeltä.. Ehkä entrailenkin sitä vielä vähän..). Koko on omasta päästä, kaikkiaan silmukoita oli 60 ja pepun edestakaiskerroksia muistaakseni neljä. Aika sopusuhtaiselta näyttää.

Kaarlolle tein keltaisesta paksummasta hahtuvasta myös lyhytlahkeiset yövillikset. Tein koolla NB ja tuli ihan sopivat, eli lanka on ihan järjettömän paksua, kaksisäikeistä. En oikein tykkää näin paksusta hahtuvasta, vaikka helppohan sitä on neuloa, kun ei katkeile niin vähästä. Kerästä tullee vielä toiset pienikokoiset, mutta en kyllä jatkossa osta muita kuin niitä ihan ohuita. Näihin neulahuovutin pupun, josta tuli kyllä aika onnettoman näköinen..

Täytyy siirtää tuo nyöri vielä ihan resorin yläreunaan, kun nyt näyttää löpsöttävän ylhäältä vähän oudosti..

Heijastimia

2009-12-25T04:25:00.001-08:00

Ostin kädentaitojen messuilta marraskuussa erilaisia heijastinlankoja ja vähän paksumpaa heijastinnauhaa ajatuksena keksiä joku oma kiva malli. (Tajusin syksyllä, että kauppojen heijastimet on ihan kauheita ja kamalan kalliita ja käsityönä tehdyt puolestaan vähän köyhiä tai nekin sikakalliita). Tällaisia kukkaheijastimia on tullut nyt tehtailtua muutamia synttäri- ja joululahjoiksi. Yhdestä vain on kuva, mutta eiköhän näitä valmistu tässä lähiaikoina vielä lisää kuvattavaksi.

Heijastimeen on siis ommeltu päällekäin kolme erikokoista kukkaa, joista päällimmäisen päällypuoli on heijastava. Kunkin kukan välissä on vanu, jotta heijastimesta tulee vähän muhkeampi ja kukka pysyy muodossaan. Tässä mallissa (ihan ensimmäinen testiversio) on kiinnityksenä tavallinen hakaneula, mutta ostin sittemmin varsinaisia ommeltavia hakaneuloja, jotka saakin vähän siistimmin kiinni.

Noro-pipo

2009-12-25T03:31:00.000-08:00

Nappasin joulupäivän pulkkareissulla pari kuvaa uudesta pipostani. Käytin tähän purkamani Noro-huivin lankaa, kun huivia ei tullut pidettyä yhtään. Piposta tuli juuri sopivan epävärinen, että se käy yhteen ei-minkään-värisen talvitakkini kanssa. Ohje on kutakuinkin yksi yhteen Syksyn 2009 Novitasta löytyvän Puro-ohjeen kanssa, mutta vaikka langan paksuus on sama, jouduin pienentämään melkein 20 silmukkaa. (Ja purkamaan ensin valmistuneen jättipipon :).

Aika kiva tuli! Seuraavaksi suunnitelmissa on joko ihanat pitkävartiset lapaset tai kauluri tästä samasta purkulangasta.

PS. Bloggaan juurikin ensimmäistä kertaa eilen joulupaketista löytyneellä pränikällä macilläni! Tää on ihan kone! :)

Pikku-Pietarin villikset

2009-12-04T05:20:00.000-08:00

Kyl on pimeetä! Eikä ikinä muista kuvata, kun päivä vähän pilkahtaa ikkunasta.

Nämä minit Tiuhtikset valmistuivat jo viime viikolla, kun Lankavakasta tarttui mukaan kerä virolaista hahtuvaa. Kerä on ihana liukuvärjätty, mutta värit sekoittui ihan ihmeelliseksi mömmöksi neulepinnassa.. No, ihan kivat silti tuli ja just sopivan pikkuiset.

Etsin itseasiassa yksiväristä hahtuvaa, jotta niihin voisi neulahuovuttamalla värkätä jonkun kuvion, mutta eipä ollut myynnissä, joten tyydyin tähän. Tein pöksyt siis tiuhtisohjeella, mutta vain 50 silmukalla (puikkoina nelosen pyörö) ja tuli ehkä just parikuiselle sopivat. Tai mistä minä noita vauvojen kokoja muistan, aika pienet tuli kuitenkin :) Nämä pyörähtivät jo koneessakin, 40 asteen villaohjelmalla.

Täytyypä muistaa kuvata joulukortti huomenna, nehän pitää jo kohta laittaa postiin!

Hahtuvatöppöset

2009-11-30T23:32:00.000-08:00

Tässä uusia minitöppösiä hahtuvasta, ohje Ruskovillan ohjevihkosesta. Harmaat lähtivät pariviikkoiselle Hermannille ja vaaleanpunaiset odottavat kavereiden maaliskuisia kaksostyttöjä. Tein varalta valmiiksi, kun saattavat putkahtaa maailmaan jo ennen aikojaan.

Ohje on ihanan helppo ja nopea tehdä, neulotaan tasona ja sitten kursitaan töppönen kokoon. Täytyy varmaan omallekin tehdä tällaiset, kun malli pysyy hyvin pikkujalassa.

Huopaset lapaset

2009-11-19T03:10:00.000-08:00

Sainpas kuvattua nämä vanttuut, jotka suuntaavat ystävän käsiä lämmittämään päiväkodin pihalle. Just kun tuli taas plussakelit! No, eiköhän se tuosta vielä pakastu.

Lapaset on tehty Huopasen vyötteen ohjeella (uudessa vyötteessä ei muuten ohjetta enää olekaan!). Koko on miesten, koska kokemuksesta tiedän, että huopuu naisen käteen sopivaksi meidän koneessa.

Tässä kuva toukokuulta, jolloin valmistui samaan settiin hattu. Mallin pää on kyllä hiukan pieni tähän pipoon. Ohje oma.

2. isänpäivä

2009-11-08T11:47:00.000-08:00

Ihanaista isänpäivän iltaa!

Meillä oli oikein hauskoja hetkiä tänään. Isukki sai paketista uuden ihanan muhkean tyynyn, kantorepun ja huovutetut lapaset. Oma päivä menikin pitkälti kyökin puolella :) Aamulla tehtiin Kaarlon kanssa köyhiä ritareita ynnä muuta herkkuaamiaista ja herätettiin isä vasta kymmeneltä. Sen jälkeen pojat lähtivät pihalle uutta reppua testaamaan ja iltapäivällä isäni vaimoineen tuli isänpäivälounaalle.

Jälkkärikahveille tein käpykakun, josta tuli tällä kertaa jopa ihan oikean värinen. Ja yllättävästi kävyn näköinenkin! Kakku oli hyvää, vaikka pohja vähän repeilikin kostutusvaiheessa ja uudenmerkkinen marsipaani meinasi tehdä tepposet (kauhean pehmeää ja jäi jatkuvastikiinni kaulimeen).

Iltapuhteella mentiin vielä synttäri- ja isänpäiväkahveille ystävien luo ja saatiin lisää kakkua ja herkkuja. Oikein herkullinen päivä!

Pikku-Tiuhtikset

2009-11-06T11:24:00.000-08:00

Kummipoika 6 kk saa huomenna käyttöönsä nämä toissapäivänä valmistuneet pikkupökät. Mallina on Tiuhtikset ja koko on nyt resorissa S ja housuosassa M. Lankana on luonnonvalkoinen Lima, menekki tasan 2 kerää. Pesin villikset 30 asteen villapesussa, pehmenivät mutta eivät huopuneet. Ei oo yhtään kokemusta Liman huovutuksesta, vinkkejä otetaan taas vastaan!

Harmittaa hiukan, kun en hallitse sitä haarakiilan silmukointia, sauma jää vähän tönköksi. Mutta eiköhän se piiloudu vaippapyllyn alle. Tuli niin ihanat, että täytynee tehtailla omalle helmivauvallekin pitkälahkeiset pöksyt.

SUPERMEGAULTRAEXTRA

2009-11-04T10:40:00.000-08:00

Yövaipat ei enää pidä. Blääh. Lähes poikkeuksetta täytyy vaippa vaihtaa viimeistään aamuyöstä, kun Kaarlo herää ja pissat on tulossa läpi - jos eivät sitten ole jo tulleet. Villahousutkaan ei pidä noita pissamääriä. Alkoi tuntua vähän tyhmältä ihan vaan sinnillä laittaa joka yöksi kestovaippa, vaikka eivät kuulemma kertiksetkään kaikkea pidä.

No, minäpä ratkaisin ongelman tällaisella extreme-paketilla, joka on juuri nyt "tulikokeessa". Vaippa on siis villisten kanssa käytettävä sisä-täyttö, perinteisellä ottorbre-kestovaippayhdistys -kaavayhdistelmällä toteutettuna.

Sisuskankaana on Myllymuksujen baby-fleece ja päällä Euriksen oranssi velour. Välissä on muotoonommeltu kiinteä imu, kolme kerrosta bambupuuvillaa ja yksi kerros mikrokuituliinaa. (Hih, kuulin vinkin, että mikrokuituliinat on hyvin imuja ja päätin testata!) Sen lisäksi jätin taakse täyttöaukon ja nyt yöksi laitoin lisäksi flanelli-imuja. Saumuroin reunat kuten mummuissa ja ompelin reisiin rypytykset, vaikkei ne tähän malliin kuulukaan.

Vähän työläs oli tehdä ja hiukan tönköltä vaikuttaa valmiina, mutta tämä onkin vain yöunikäyttöön. Jos homma toimii, taidan tehda samalla idealla pari vaippaa lisää, että olis joka päivä puhtaana kunnon pitävä univaippa.

Ja nyt on enää kuusi vaippaa ompelematta!

Jämätaskut

2009-10-27T11:20:00.000-07:00

Vaikka aamupäiväunet kesti tänään vain 1,5 tuntia, ehdin tehdä kaksi vaippaa! (JA käydä suihkussa!) Vaipat oli valmiiksi leikattuina, siis kerrassaan kamalat väriyhdistelmät, mutta oli sopivasti 2 sisäkangasta ja 2 kosteussulkua leikattuna, niin niistäpä tuli nyt sitten tällaiset. Meillä ei tunnusteta tyttöjen ja poikien värejä, eli nää menee Kaarlolle aivan suvereenisti.

Päälliset on siis ihan perus 1 mil pullia ja sisukset polyestermokkaa. Inhoan polyestermokkaa sekä käyttää että ommella, mutta pakko nekin oli käyttää. Nyt on enää 7 vaippaa noista virallisista vaippakankaista ompelematta! (Sitten, kun KOKO varasto on käytetty, saa vielä shoppailla jotain kankaita JOS on tarvetta lisävaipoille :)

Pakko vielä lisätä, että harvoin onnistuu mun vaipoissa tikkaukset niin hyvin kuin nyt. Sattui olemaan jopa just passeli lanka molempiin. Siivekkeiden sisäpuolella polyestermokka hiukan vetää, mutta onneksi se ei näy päällepäin.

Tässä vielä vauhdikas otos vaippapyllystä, joka tepasteli tänään kokonaiset 8 askelta yhä kyytiä! Aika horjuvaa, kuten kuvasta näkyy, mutta eiköhän niitä voi jo ensiaskeliksi sanoa <3

Lisää pikku-sisävaippoja

2009-10-26T03:07:00.000-07:00

Eilen illalla uurastin vielä toisen college-vaipan, jossa sama setti kankaita kuin ensimmäisessä. Ompelun suhteen ainoa eroavuus on siinä, että ompelin nyt rimpsukuminauhat joustosiksakilla suoraan alus- ja päälliskankaaseen, mikä ei kyllä juuri helpottanut. Jouduin paikkailemaan ommelta parista kohtaa, eikä jälkikään ole ihan niin siisti kuin kujaan ommeltuna. Mutta ihan ok, eipä sillä.

Tänään käytin Kaarlon päiväunet oranssiin velour-sisävaippaan, jossa on sisuksena sama sinapinvärinen joustofrotee kuin college-vaipoissa. Just ennätin! Eipä siinä paljon ehdi ei.. Sisällä jälleen kolme kerrosta bambupuuvillaa. Tässä tein taas kujat kuminauhoille ja niin taidan tehdä vastakin. Saa ommeltua suorempaan (yhtä etäälle reunasta), kun ei tarvitse ommellessa venyttää kumpparia. Nämä oli molemmat Mummut-kaavalla ja koko nb. Mennään serkkulaan visiitille viikonloppuna ja vien pikkuvaipat testikäyttöön Kaarlon pikkuserkulle. Nyt tuleekin valitettava tauko näiden pikkuvaippojen ompeluun, kun kapea tarranauha loppui ja pitää laittaa tilaukseen. No, 9 taskua odottaa tuolla leikattuna. Puuh. Mitään ei saa hamstrata ennen kuin vanhat kankaat on ommeltu.

Kuvat on kamalan sinisiä, mutta en jaksa alkaa käsittelemään :)

Mini-Mummut

2009-10-25T12:55:00.000-07:00

Mä oon NIIN onnellinen, ensimmäinen onnistunut sisävaippa on valmis!

Olen jo pitkään suunnitellut tehtailevani rimpsureunaisia sisävaippoja villisten alle Pikku-Pietaria silmällä pitäen, mutta yritykset ovat jääneet aivan toivottomiksi räpellyksiksi. Kamalan vaikea puntaroida, mikä kangas käy päälliseksi, mitä laittaa sisälle, tarvitaanko tukikangasta ja mitä imua. Argh. Kankaita on kaapit pullollaan - erityisesti, kun tyhjensin vastikään myös mummun kangaskaapit.. No, nyt sitten onnistuin: päällinen jotain ihan peruscollegea, sisus joustofroteeta. Väliin "uhrasin" kallista bambupuuvillaa, koska se on ihanan pehmeää ja myös hyvää imumateriaalia. Sisällä siis kolme kerrosta imua. Mitään erillistä tukikangasta ei ole. Kaava on mummut, koko newborn.

Imut on ensin saumuroitu yhteen ja sen jälkeen ommeltu suorakaiteen-muotoisesti kiinni vuoriosaan ja etukappeleen pehmeä tarra taas pelkkään päälliseen. Reunat on saumuroitu päältä, kuten näkyy. Ikinä en oo mikään perfektionisti ollu (hehheh), mutta kyllä oli tsiljoona kommervenkkiä tässä ompeluksessa. Kestovaippainfosta löytyi kyllä ihan kivasti ohjeita, kun vaan jaksais lukeakin ne ajatuksella.. Rimpsukuminauhat (jalanteillä ja takana) ompelin pujottamalla kujiin ennen reunojen huolittelua, kamalan työlästä minusta! Seuraavassa ehkä teen vähän suurpiirteisemmin vaan joustosiksakilla..

Näitä matskuja olis tarkoitus leikellä parit tässä illan mittaan vielä. Lasareetti jatkuu siis ja pidetään Kaarlon kanssa vielä huominen varmaan lepopäivänä. Tai siis Kaarlo pitää. Äiti ompelee :)

Pikku-Safari

2009-10-25T09:04:00.001-07:00

Eilen valmistui pieni Safari-vaippa. Ei mene enää Kaarlolle, mutta pienoinen serkkutyttö saakin sen ensin testattavakseen. Sisuksena on oranssia babyfleeceä. Ihan ensimmäistä kertaa ompelin ko. matskua, kun tarttui mukaan Vekaravintistä, jossa piipahdimme perjantaina. Kone tikitti älyttömän pientä pistoa pisimmälläkin tikinpituudella, mutta onneksi ei tarvinnutkaan purkaa kuin ihan minimatkalta.. Ainakin käyttämättömänä fleece tuntuu ihanalta, saas nähdä, kuinka pesuissa käyttäytyy.

Vaippapussit

2009-10-25T08:57:00.000-07:00

Voihan vitsi, viimeinkin sain värkättyä nämä vaippapussit! Olen vuoden rehannut käytettyjä kestovaippoja ties missä hedelmä- ja roskapusseissa olkalaukussa ja niitä käytettyjä muovipusseja alkaakin olla vessa pullollaan. Tosi ekologista, jep. Nyt on kunnon värkit! Kaksi varmaan riittääkin näin omaan käyttöön, heittää vaan päivän päätteeksi käytetyn pussin vaippapyykin mukana koneeseen. Kuivumiseenhan näissä ei aikaa menekään, kun pul-kangas tulee käytännössä kuivana koneesta. Sulkijana on vaan pätkä nyöriä ja stoppari, toivottavasti toimii. Kangas on Myllymuksujen norsua, tosin väärinpäin leikkattuna.

Sitruuna-Tiuhtikset

2009-10-24T04:58:00.000-07:00

Noniin, nyt sain neulottua loputkin Loft-kerät! Ohje ja koko on sama kuin edellisissä villiksissä, mutta nyt tein resorin M-koolla ja lisäsin sileään siirryttäessä 8 silmukkaa. Resorista tulikin parempi ja jämäkämpi, koska tein siitä myös 10 kerrosta matalamman.

Jännä juttu, pelkällä tuolla vyötäröosan pienentämisellä lankaa jäi vaikka kuinka paljon - vaikka tein lahkeista ainakin 10 kerrosta edellisiä pidemmät. Peppuosa kun on ihan identtinen sen aiemman version kanssa. Voi kyllä olla, että lahkeista tuli nyt 2 silmukkaa kapeammat, kun poimin silmukat hiukan eri tavalla. Kai..?

Jos vielä innostun neulomaan Tiuhtikset, teen kyllä lahkeensuihin joustinneuleet. Helmineuleenkin tarkoituson vaan estää lahkeen rullautuminen, mutta joustinneule nostaisi lahjetta hieman, jolloin se jäisi kivasti pussille, eikä kasvunvara haittaisi. Nyt ne on melkein pakko kääntää.

Ja testattu on - Loft kesti ihan muitta mutkitta konepesun 40 asteen villaohjelmalla. Eikä huopunut edelleenkään. Se, toimiiko neule nyt kosteudenpitävästi, jää nähtäväksi. :)

Vaippoja, vaippoja, enemmän vaippoja

2009-10-19T05:50:00.000-07:00

Nämä vaipat ovat valmistuneet jo ennen norsuja, mutta en ole saanut kaivettua kuvia koneelta ennen kuin nyt. Osassa Kaarlo on vielä ihan vauvannäköinen :))).

Pöllösen palan ostin kestovaippahulinoilta keväällä (koskakohan seuraavat on, täytyypä tarkastaa..??), sisällä on sävy sävyyn turkoosi coolmax. Ruskeasta safarista valmistui kaksi L-kokoista vaippaa, yksi pienempi vaippa odottaa vielä leikattuna. Näissä on sisällä valkoinen coolmax. Apina-pulliakin oli jäljellä vielä yhteen L-kokoiseen vaippaan ja siellä on keltainen coolmax sisällä. Piparikukkakuosiin ihastui kesällä Myllymuksuvisiitillä ja näitä samanlaisia on vielä kolme leikattuna odottamassa. Tässä versiossa on sisällä valkoinen coolmax.

Kuten huomaa, en käytä enää mitään muuta kuivaliinakangasta kuin coolmaxia, mutta se onkin ihan paras matsku!

Retronorsuja

2009-10-19T05:24:00.000-07:00

Kesällä pääsin käväisemään myllymuksujen myymälässä Juupajoella ja hamstrasin kauan odotettua Retronorsu-pullia vähän varastoon - nyt kun sitä vihdoin oli taas saatavilla. Ja ihan vähän jotain muuta tarttui myös mukaan.. :) Nyt sain vihdoin ja viimein vaippaompeluinspiksen ja tein sarjatyönä neljä taskuvaippaa. Kaikissa on sisällä valkoinen coolmax. Kunpa olisikin ollut ruskeaa, tai melkein mitä vaan muuta väriä, mutta nyt piti tyytyä valkoiseen. Täytyypä tehdä coolmax-tilaus, pul-kankaita on vielä ompelematta ja tarranauhatkin lopussa. Näissä vaipoissa käytin ensimmäistä kertaa Myllymuksujen paksua ja ilmeisen laadukasta tarranauhaa, tähänastisten tsi-vaippojen tarroina olen käyttänyt ihan Eurokankaan tarranauhaa, joka ilmeisesti ei kestä jatkuvaa pesua ihan yhtä hyvin. Toivotaan, että tämä osoittautuu hyväksi!

Sateenkaari-Tiuhtikset

2009-10-15T03:26:00.000-07:00

Sain vinkin tästä Tiuhtis-villahousuohjeesta ystävältäni jo vuosi sitten, mutta villiksien neulomisinnostus antoi odottaa. Samainen ystävä hehkutti Loft-langan ihanuutta monet kerrat, mutta en vaan saanut aikaiseksi (lupaa itseltäni) ostaa sitä. No, nyt äkkäsin Loftit Lankamaailman ale-korissa, kun koko tuotteen valmistus on lopetettu ja niin päätin korkata ensimmäiset kerät.

Villikset valmistuivat päivässä ja oli kyllä ihanat neuloa! Lanka vaan liiteli puikoilla ja pyöröt tekivät työstä entistä jouhevampaa. Aamulla kävin hakemassa jo toisen Loft-setin ja teen vielä toiset pöksyt samalla ohjeella - nyt vaan resorin vähän tiukempana ja matalampana, että lahkeisiin jää lisää pituutta. Jos uskallan heittää villikset 40 asteen pyykkiin, saavat ne vaippahousujen kosteudenpitävyyden, mutta kun on outo lanka, niin hiukan mietityttää, että uskallanko.. Nyt ne on siis vaan normit olohousut.

Jos joku tietää, mitä Loftille tapahtuu 40 asteessa tai kuinka sen käsinhuovutus onnistuu, vinkkejä otetaan vastaan!

Kaarlo 1 v

2009-10-05T07:19:00.000-07:00

Huhuu! Nyt on ykköset juhlittu ja olipas se aikamoista meininkiä. Kaksi päivää juhlahumua ja reipas, joskin väsynyt sankari, sekä ainakin kymmenen tuntia köökissä. :) Kaikenlaista ihanaa herkkua siellä anopin kanssa värkkäiltiin ja syötiinkin sitten oikein olan takaa. Sankari itse ei piitannut mistään herkuista, vaikka saikin jo maistella yhtä ja toista. Juustosarvi kelpasi!

Kakuksi kokeilin Kotiliedestä bongattua Kinuskikissan pihlajakakkua, mutta marjoja ei kyllä ehditty pyöritellä! Koristeluksi sai kelvata kaakaojauholla värjätyt lehdet. Tein kakkuja itseasiassa kaksi, sukujuhliin ja kakarakemuihin omansa. Ensimmäisessä versiossa korvasin puolukat vadelmilla ja seuraavassa mustikoilla ja mustaherukoilla. Jälkimmäisessä sooloilin myös käyttämällä maitosuklaata tumman tilalla ja jätin marsipaaninaluskreemin pois. Ja siinä oli ihan tavallinen vaalea kakkupohja. Molemmat oli kyllä tosi herkullisia. Ensi kertaa oli testissä myös turkkilainen jugurtti kakun täytteenä - nam!

Kaakaojauheella saa marsipaanin kivasti värjättyä, mutta se kyllä sotkee aika lailla. Kuten kuvasta näkyy.. Nytpähän tiedän, millä värjään sen seuraavan käpykakun ;)

Noro-sukat

2009-09-25T03:43:00.000-07:00

Huh, että näitä sukkia tehtiin kauan!!! Aloitin ne joskus vuoden vaihteessa ja nyt vasta kesälomalla (no onhan siitäkin jo yli kuukausi) jaksoin neuloa loppuun. Noron sukkalanka oli mielestäni oikein ihanaa eikä neulomisessa varsinaisesti edes tökkinyt mikään, mutta ei vaan tullut valmista ei..

No, nyt ne on valmiit ja kieltämättä aika ihanat! Purin ensimmäisestä sukasta terän ja suurensin sitä hiukan - sukista piti alun perin tulla joka paikasta istuvat ja melko tiukat, mutta lopputulos on kuitenkin hiukan löperö, joten ylipinkeä jalkaterä ei sopinut laatuun. Muuten sukat on oikein sopivat ja hyvät. Varren jousinneuleeseen tarvinnee kyllä pujotella vähän kuminauhaa, kun se aika helposti löpsähtää ja sukka valahtaa. Olispas vielä jotkut ihanat syyskengät, joihin sukat survoa, täällä kerrostalossa kun ei kauheasti villasukkia sisällä tule pidettyä.

Yhdestä kerästä piti tulla polvisukat ihan heittämällä, mutta kun ekaan sukkaan meni sittenkin hiukan yli puoli kerää, ostin suosiolla toisen (tätä sikahalpaa sukkalankaa, joopa joo.. :). Tästä näkeekin hyvin, miten erilainen raidoituksesta silti tuli, vaikka molemmat sukat aloitettiin kerän alusta.

Malli sukissa on oma ja hyvin yksinkertainen. Ensin 20 kerrosta joustinta, sitten sileässä neuleessa kavennukset joka 10. krs takana 1. ja 4. puikoilla. Ensi kerralla otan kyllä pienemmät puikot ja jätän ehkä silmukan per puikko vähemmälle, että tulee yhdestä kerästä pitkät polvarit.

Lisää mekkosia

2009-09-23T06:31:00.000-07:00

Yksi vanha verho ja yksi pöytäliina saivat toissapäivänä uuden elämän pieninä mekkosina. Keltainen mekko tosin kärsii liian pienestä pääntiestä ja sanee vielä nepparit olalle. Vihreä-oranssi mekko puolestaan roikkuu kainaloista, kun pidensin olkaimia, mutta en miehustaa.. Pientä tuotekehitystä vielä tarvitaan! Kaavat on muokattu Suuren käsityökerhon ikivanhasta mallista.

Pieni juhlapuku

2009-09-20T00:12:00.000-07:00

Kaarlon ystävä täyttää vuoden tasan viikkoa ennen häntä ja ensi lauantaina juhlitaan. Halusin tehdä lahjaksi jotain itse ja lopputuloksena syntyi mekko ikivanhasta kankaasta. Kangas löytyi mummulan vintiltä raahaamastani sekalaisesta kangaspussista ja on alunperin ollut aikuisen, mummuni siskon, juhlapuku. Olisipa hauska löytää kuva alkuperäisestä puvusta!

Kaava on Ottobresta, numerosta 1/2009. Malli on oikein symppis ja aika helppo tehdä. Ensin ajattelin jättää olkapäiden frillat pois, mutta onneksi päädyin tekemään ne, koska mekko sai ihan erilaisen ilmeen niiden kanssa! Tämä kappale on tehty koossa 86 cm ja ainakin meidän mannekiinille (anteeksi Kaarlo!!!) oli vielä aika iso. Näköjään nuo Ottobrenkin koot vaihtelevat, sillä Kaarlon 80-senttinen haalari on jo ihan liian pieni.

Miksei pojille ole mitään näin ihanaa!!! Ehkä pitäisi lopettaa hippikankaiden hamstraus ja etsiä jotain vähän poikamaisempaa. Erityisesti, kun oma tunne uudesta tulokkaastakin on ihan poika. :)

Hiippahupputakki

2009-09-15T10:41:00.000-07:00

Kummipojan ristiäisiin juhannukseksi valmistui tämä vihreä haltijahuppari. Ohje on Suuresta käsityökerhosta, mutta se lienee kyllä lankamerkin oma ohje (täytyypä tarkastaa, mikä lanka oli kyseessä), koska olen nähnyt sen muuallakin. Itse käytin lankana Novitan Tennesseetä. Ohje oli aika erikoinen ja erityisesti hupun reunan kavennukset oli tosi haastavat, kun joka kerros piti tarkastaa erikseen. Sen lisäksi ainakin omalla kavennustyylillä reunaan jäi vähän löysähköt lankalenkit, mutta idea on kyllä ihan kiva. Jälleen kerran tekeleeseen tuli miehustaan nähden ihan ylipitkät hihat ja huppukin on aika jätti. Takkia pitikin jatkaa vähän ylimääräisellä helmineuleella alareunasta, kun jäi jo lyhyeksi.

Polvisukat

2009-09-10T05:10:00.000-07:00

Nämä sukat eivät vaan valmistuneet! Mulle käy aina niin, että teen innolla ensimmäisen sukan ja toinen jää kantapäähän. Siihen mennessä olen unohtanut, kuinka monta kavennusta ja montako välikerrosta jne jne - olen surkea laskemaan kerroksia ja inhoan sitä, kun valmiista sukista tulee erikokoiset. Parempi, kun ei tee valmiiksi.. No ei kai. Nyt Kaarlo tarvitsi jo kipeästi sukat, jotka pysyy jalassa ja uhrasin kokonaisen puolituntisen tv:n ääressä, että sain jalkaterän tehtyä. Olipa urakka :) Malli on omasta päästä. Aika kivat tuli!

Hahtuvamyssy

2009-09-10T05:07:00.001-07:00

Serkun vauvapakettiin valmistui myös tämä hahtuvainen hattu - aikanaan jäi narut kiinnittämättä, kun alunperin omalle pojalle tehty pipo oli alusta asti liian pieni. Ehkä se mahtuu pikkupikkuserkulle :)

Pikkuvilliksiä

2009-09-06T23:01:00.000-07:00

Huh. Joskos sitä panis pisteen tälle koko kesän kestäneelle blogitauolle. Monta kertaa on ollut hersyvä idea, että nytpä kirjoitan, mutta kuvat vaan eivät tahtoneet itsestään siirtyä koneelle, enkä vain ole saanut itsestäni irti. No, nytpä on jotain blogattavaakin :)

Tähän alkuun oli pakko kuvata minit villahousut, jotka pakkaan tänään serkkutytön vauvapakettiin. Heille syntyi perjantaina pienen pieni tyttö, raskausviikolla 35.

Muutenkin on alkanut taas sormet syyhytä hahtuvakerien pariin. Pieni 16-senttinen ihmisenalku asustaa myös minun vatsanahkani alla. Keväällä vauvoja syntyykin kuin sieniä sateella! Ystävilleni jo ainakin kuusi ja tuttavapiiriin toinen mokoma. Ruuhkavuodet...

10 vuotta

2009-06-18T01:32:00.000-07:00

Tänään on tasan 10 vuotta siitä, kun tapasin mieheni ensi kerran. Tuntuu uskomattomalta! Olemme olleet yhdessä yli kolmanneksen elämästäni. On hienoa tuntea toinen niin pitkältä ajalta. Onkohan se muuttunut? Olenkohan minä? No aivan varmasti! Mutta hirveän hyvin me kyllä viihdytään yhdessä. Edelleen. Ehkä paremmin kuin koskaan. Toivottavasti suunta jatkuu hamaan tulevaisuuteen!

Tänään lähdemme juhannusreissuun ja suuntaamme yöksi Pälkäneelle, Keltaiseen taloon. Nautitaan kesäillasta pihasaunan lämmössä ja eväsherkkuja napostellen. Perjantaina matka jatkuu kotiseuduille Orivedelle ja kummipojan ristiäisiin.

Hyvää juhannusta kaikille!

Alla vielä muutama kuva eilen väkertämästäni sydänkakusta. Siitä piti alunperin tulla sydänkäpy (siksi epätoivoinen yritys sekoittaa ruskeaa marsipaania..), mutta lopulta päädyin pelkkään punaiseen. Pohja on tehty pellillä ja leikattu sydämenmuotoon. Aika sympaattinen vaikkakin hiukan kälynen kakku. Katsotaan, kuinka se kulkee karkkilaatikossa ja kylmälaukussa perille...

Synttärikakkua

2009-06-14T11:44:00.000-07:00

Täytin eilen 29 vuotta. Komea ikä, eikö? Synttäripäivä hurahti sukuhäissä ja kakkua pääsin leipomaan vasta tänään aamulla. Onneksi tein pohjan jo eilen odottamaan. Kakku teki kyllä kauppansa, jäljellä on enää pikkusiivu!

Halusin tällä kertaa itsellenikin prinsessakakun, sillä viime aikoina on tullut selailtua useampiakin leivontablogeja ja ihasteltua toinen toistaan komeampia kakkuja. Marsipaani on kaikenkaikkiaan aika haastava raaka-aine (olen todennut, että sitä pitää kaulia r-a-u-h-a-s-s-a ja rakkaudella, muuten se kostaa ;), mutta kakku on yleensä kyllä hyvää. Kakkupohjan ohjeen otin Mauste-Sallisen mainoslehtisestä ja täytteen kehittelin itse. Lopputulos oli kyllä maukas ja koostumuskin oikein passeli. Koristeeksi tein samasta vihreästä muutaman ruusun.

Tässä vielä ohje, jos muita noviisileipureita kiinnostaa!

Prinsessakakku

Pohja
6 munaa
3 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
1,5 dl perunajauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
Kostutukseen maitoa

Täyte
Vadelmahilloa (+ hiukan kokonaisia vadelmia kohottamaan keskikohtaa)
1 prk flora vanillaa
Vaniljakastikejauhepussi (Blåbandin vanhanajan vanilja oli käytössä tässä)
2,5 dl vettä

Kuorrutus
1 prk flora vispiä
2 pötköä (à 200 g) marsipaania (varaan marsipaania aina hiukan reilummin, koska en kestä repeilevää ohutta levyä)

Valmista pohja (vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, lisää yhteen sekoitetut kuivat aineet siivilän läpi). Paista 180 asteessa noin 25 min. Leikkaa pohja kolmeen osaan, kostutata osat maidolla kootessasi kakkua. Laita väleihin hilloa ja vaniljakiisseliä (sekoita keskenään vaahdotettu flora vanilla ja jauheesta + kylmästä vedestä tehty kastike). Laita täytteitä enemmän kakun keskelle, jotta muodosta tulee keskeltä pyöreämpi. Kuorruta täytetty kakku kermavaahdolla ja lisää sen päälle pyöreäksi kaulittu marsipaani. (Tee marsipaaniympyrästä kakkua isompi ja leikkaa ylimääräiset reunat pois taikinapyörällä).

Ylimääräisestä marsipaanista voi tehdä esimerkiksi ruusuja koristeeksi. Yhtä ruusua varten tarvitaan 5 pientä marsipaanipalloa, jotka muokataan sormissa litteiksi terälehdiksi. Niitä kootaan sitten sisäkkäin siten, että kokonaisuus alkaa muistuttaa kukkaa. Aika helppoa, jopa minulle!

Elämää, ei sen enempää

2009-06-11T00:53:00.000-07:00

Aina kaikki ei mene niin kuin suunnittelee. On laitettava elämä uusiksi ja aloitettava alusta. Kaiken murheen ja huolen keskellä ihmisellä on rauha ja vahva usko siihen, että elämä vielä hymyilee ja ihan varmasti myös nauraa. Niin paljon, että sattuu! Ja isoankka ja pikkuankat elävät onnellista ja täyttä elämää.

Yksi uusi elämä alkoi juuri limen-vihreästä keittiöstä, jota pääsin sisustamaan oikein sydämeni kyllyydestä. Nyhjää tyhjästä -mentaliteelilla saa monesti aikaan ihan parasta jälkeä. Keittiönpöytä ekotorilta ja tuolit mummulan kellarista. Lamppu Ikeasta ja matto siskon varastosta. Kuva nyt on ihan kamala, ja harmi, ettei koko keittiöstä tullut otettua kuvaa, mutta ehkä tästäkin saa jo vähän positiivista energiaa. :)

Taisin ommella poimutusnauhaa ihan ensimmäistä kertaa elämässäni, mutta siis oikein hyvin onnistui ja kuviotkin kohdistui ihan ok. Onneksi kangaskaupan myyjä hoksasi ottaa asian huomioon, itellä olis varmasti mennyt ihan ohi.. Nyt iski himo laittaa verhot myös omiin kammareihin, joten tuumasta toimeen vaan!

Hulda-mekko

2009-05-25T07:34:00.000-07:00

Nyt esittelen ihanaisen juhlamekon, jonka ompelin toukokuun alussa ystävän häihin. Hyvää kuvaa ei (vielä) ole, mutta laitan nyt jonkun kuvan kumminkin, kun ei sitä taas tiedä, koska saisi tälläydyttyä pukuun seuraavan kerran. No, seuraavat häät on kesäkuussa, eli ehkä sitten silloin.

Etsiskelin hauskaa ideaa vähän erilaiseen juhlapukuun ja törmäsin tähän mekkoon Suuren Käsityökerhon kevätnumerossa. Hulda-mekko oli näistä folkkisleningeistä ainoa, jota saattoi edes harkita, mutta kaava osoittautui aivan loistavaksi! Vaikka kyseessä onkin xs-malli, niin kaavasta löytyi omakin kokoni. Vadelmanpunainen olisi ollut ihana, mutta päädyin silti..

... sinisen turkoosiin pellavaan, joka löytyi Eurokankaan palalaarista. Väri mätsäsi täydellisesti olemassa oleviin - käyttämättä jääneisiin - avokkaisiin ja niinpä valitsin sen. Puku tuli ihanan nopeasti valmiiksi, sillä se on vuoriton ja kaavan mitoitukset olivat juuri kohdillaan. Yksityiskohtina puvussa on isot pussihihat, joiden manseteissa on päällystetyt napit. Vyötäröllä on pitkä vyö ja takana rusetti. Asusteeksi tein vielä pienen kirjekuorilaukun, jonka kyljessä on myös iso roikkuva rusetti. Olin tosi tyytyväinen tähän pukuun, harvoin tuntee olonsa niin kotoisaksi juhlapuvussa.

Vaippaompelua

2009-05-24T23:20:00.000-07:00

Eilen pidettiin vaippaompelutyöpaja, jossa olin opastamassa ompelun niksejä. Pienellä porukalla oli hauskaa ommella ja kaikki saivat vaippansa valmiiksi. Työtilassa oli myös neppipressi, joten pääsimme tekemään ensimmäiset nepparivaipat!

Pressiä oli aika helppo käyttää, mutta kyllä sen kanssa aika tarkka saa olla. Autoin erästä ompelijaa saamaan nepit tiukemmalle (naksahtamaan) ja samalla runnoin yhden nepin ihan vinkkuraan. Sitä saatiin sitten pihtien ja vasaran kanssa survoa rikki ja tarvittiin lopulta miesvoimaa sen irroittamiseen. ONNEKSI se irtosi ja saatiin uusi tilalle - vaipasta tuli oikein hyvä!

Itse ompelin eilen tämän lentsikkavaipan. Ostin vaippapalan hulinoilta, oikein hauska kuosi. Ei siis ole perus-pul-kangasta vaan laminoitua trikoota. Alla myös kuvat viimeisistä tekeleistä, Puuha-Pete on jotain laminoitua puuvillaa sekin ja ötömönkiäinen pullia. Kaikissa on sisällä coolmaxia, valkoista, turkoosia ja keltaista.

Pikku-myssy

2009-05-24T10:11:00.000-07:00

Ostin tätä turkoosia lankaa alunperin suunnittelemaani hiuskoristetta varten. Siitä ei sitten tullut kuitenkaan mitään, joten päätin käyttää nyssäkän Kaarlon kevätpipoon. 50 grammaa riittikin oikein hyvin ja päälaelle sai vielä tupsun. Tein pipon pari kertaa kokeilemallani baskerin ohjeella, onnistui hyvin, mutta tällä kertaa baskerista tulikin pipo. Aika tiukka pipo. Se ei sinänsä haittaa, koska tämä malli istuu päähän hyvin, eikä valu silmille, toisin kuin jokaikinen tähänastisista pipoista. + Tämä sopii ihanasti Kaarlon keväiseen hippopukuun!

Farkkuasuja

2009-05-18T07:22:00.000-07:00

Päivää vaan pitkästä aikaa!!! Kamala, miten kauan on viimeisestä kirjoituksesta vierähtänyt aikaa.. Pääsiäinen, vappu.. Oli paljon ajatuksia ja kuviakin jopa, mutta aina vaan jäi laittamatta. Höh. No, uusi voimin taas.

Ompelukone on ollut kovassa käytössä. Olen viime viikkoina saanut aikaiseksi vain vähän vaippoja, mutta kaikkea muuta senkin edestä. Pellavainen Hulda-mekko valmistui ystävän häihin edellisviikolla, siitä täytyy saada vielä kuvat kehiin. Tuli sen verran ihana! Nyt viikonloppuna puuhastelin pikkupoikien farkkuasuja, toinen tuli omalle, toisen sai 1-vuotias ystävämme.

Asu on siis shortsimittainen kokopuku, edessä on vetskari ja pyllyn päällä "luukku" vaippahommia varten. Teki niin mieli jättää luukku tekemättä ja tehdä vaan sellainen simppeli haalari, mutta tuo luukkuhan nimenomaan on tämän asun juju. Ihan hauska siitä tuli! Pitkästä aikaa laitoin neppareitakin, mahtaa olla vuosia viime kerrasta. Hyvä, että tuli treenattua!

Tätä pukua (toista kertaa) ommellessani muistui mieleen monia niksejä, jotka oli totaalisen unohduksissa, kun ei ole niin pitkään aikaan ommellut (mukamas mitään) vaatteita. Mm. alalanka oli ihan liian löysällä ja siitä johtuen tikin kanssa oli jatkuvia ongelmia. Kone pitäisi viedä huoltoon! En muista, onko sitä koskaan huollettu... Ensimmäistä pukua ompelin siis varmaan 10 tuntia, mutta toiseen meni vain pari. Hyvät tuli molemmista, joskin siinä ensimmäisessä oli se tikki vielä vähän huono.

Kankaasta vielä, että tuo valitsemani demin on hiukan tönkköä näin pienen miehen pukineeseen, mutta ehkä se muutamassa pesussa vähän pehmenee. Puku täytyy kyllä ottaa heti käyttöön, sillä tämä 80-senttinen kappale menee meidän kestopepulle just ja just, mutta ei varmaan kovin kauaa. Seuraavan - jos sellaisen tekoon vielä innostun - voisi tehdä vaikka pellavasta.

Kaava luukkuhaalariin löytyi Ottobre-lehdestä 2/2005.

Elämässä pitää olla luksusta

2009-04-09T00:30:00.000-07:00

Olen tylsistynyt kipeänä neljän seinän sisällä (jo!) kaksi päivää. Poikakin sairastaa ja eilisillasta alkaen myös myös isä. Ankeaa. Pääsiäisreissuunkin pitäis lähteä, mutta siirrettiin lähtöä huomiselle.

Päädyin omplemaan hieman lisää.. Mies tuossa ihmetteli edelleen jatkuvaa vaippatehtailuani todeten, että "olis niin paljon helpompaa, jos sä et olis tuollainen hörhö hippi". Minä? Pah. Se ei vaan ymmärrä, että tällä kertaa oli syntymässä aivan erityinen luksus-velour-sisävaippa, yökäyttöön katsokaas. Aivan vihonviimeistä matskua ommella nuo velour ja joustofrotee, mutta kyllä niistä vaippa syntyi. "Hitusen" iso vielä ja pylly on kuin maapallo.

Kaarlo on alkanut muuten syödä kiinteitä ja lihoo ihan silmissä. Meidän hoikkeli.

Kierrätystä, kierrätystä

2009-04-01T13:42:00.000-07:00

Ensimmäinen vaippasetti pakattiin jo kiertoon. Oli pakko laittaa kuva, kun oli niin hillitön tää läjä. Koon S-, M- ja L-koon vaippoja, tehty Suuren käsityökerholehden kaavalla. Isoimmatkin kävi jo nafteiksi, kun mitotin reisikumpparit hiukan alakanttiin. No, onhan näille käyttäjiä!